Sohva on tullut tutuksi..

Edellisessä kirjoituksessa mainitsemani taudinalku kehittyi sitten pahaksi nielurisatulehdukseksi - pitäisi kai jo oppia menemään heti lekurille, kun kurkussa alkaa pistellä..

Olin edellisen viikonlopun ihan raatona, ja piti pakottautua syömään ja juomaan jotain, kun ei tehnyt mieli mitään, ja jokainen nielaisu oli tuskaa.

Uunibataatti oli ehkä parasta ruokaa - lämmin ateria, joka oli suhteellisen helppo saada kurkusta alas..

Maanantaina lähdin aikaisin aamulla ajamaan Bray'hin (missä käyn edelleen lekurilla), toivoen ehtiväni ennen aamuruuhkaa, kun olo oli heikko, eikä ruuhkainen motari olisi innostanut.. Ruuhka kuitenkin alkoi aiemmin kuin kuvittelin, ja suurin osa matkaa oli turhauttavaa matelua - ei kivaa muutenkaan, mutta erityisen kamalaa, kun kurkussa on avoinna vain pienen pieni reikä hengitystä varten..

Valitettavasti, oma lekurini oli lomalla, mutta sain ajan toiselle lekurille, joka oli ihan kelpo hänkin.

Lekuri ei kuulemma ollut aiemmin nähnyt niin pahaa nielurisatulehdusta.

Mainitsin samalla patin, jonka huomasin kaulassani joitakin viikkoja sitten - ja unohdin sittemmin, kun duunissa oli viikkotolkulla tuubaa.. Se on turvonnut imusolmuke, mutta tutkitaan sitten kun tulehdus on hoidettu. Sain kuitenkin jo lähetteen verikokeisiin, niin voin buukata ne valmiiksi. (Turvotus tuntuu jo laskeneen jonkin verran, että penisilliinikuuri on saattanut vaikuttaa asiaan.)

Vietin koko päivän Bray'ssa, kun en jaksanut ajaa kotiin ruuhkassa. Palasin sitten illalla kotiin.

Tiistaina sain naapurikanojen munia ja naapurimehiläisten hunajaa ♥

Olin edelleen heikossa hapessa, mutta oli pakko mennä ruokakauppaan. Ostin muutaman valmiskeiton ja pakaste-pizzan, sekä hedelmiä ja leipää, plus tietty kissanruokaa.

Kaupasta palatessani, patiolla odotti 50% ihastuttava & 50% järkyttävä näky.. Little Mami KOLMEN pennun kanssa, jotka ovat jo tarpeeksi isoja popsimaan kiinteää ruokaa, mutta näköjään saavat edelleen myös äidinmaitoa..

Onneksi kissaihmiset tulivat taas apuun, ja saatiin saman tien kerättyä tarpeeksi rahaa Little Mamin leikkausta varten - koitan saada asian hoidettua heti ensi viikolla, kun olen itse paremmassa kunnossa.

Tuo oli ainoa kerta, kun olen nähnyt kaikki kolme pentua. Heti noiden kuvien jälkeen, yksi punainen pentu katosi kuvasta, enkä sittemmin ole nähnyt kuin kaksi pentua, joskaan nyt en ole nähnyt niitäkään pariin päivään - dobermanni-T pääsi tunkeutumaan patiolle, eikä Little Mami ole sen jälkeen tuonut pentujaan patiolle =(

Pari kissanpentuvideota: pennut patiolla & pennut kissatarhan katolla

Kolmantena penisilliinikuuripäivänä olo alkoi huomattavasti helpottua. Nieleminen ei ole enää tuskaa, ja hengitys kulkee normaalisti. On ollut myös ihanaa pystyä taas normaalisti syömään ja juomaan. Kuvan smoothie'ssa oli melonia, päärynä, kurkkua, hunajaa, tuoretta sitruunamehua, ja minttua.

"Peto-penisilliiniä" (666mg) ja tomaatti-basilikakeittoa..

Sain paketinkin ♥

Ihanan piristäviä värejä! Tuota oranssia deodoranttia olen jo kokeillut, ja se tuoksuu aivan ihanalle..

Cara..

Cuddles..

Eilen piti laittaa hiukan yhteydenottoja tietyn alueen eläinsuojelupuljuihin, kun yksi nettituttu totesi, ettei pysty enää huolehtimaan melkein 30 kissastaan.. Hänellä on itsellään erilaisia sairauksia, osa lapsuudenkokemusten aiheuttamia, ja nyt oli sellainen tilanne, että hänen piti asettaa oma terveytensä etusijalle.

Onneksi sain pikaisen vastauksen yhdeltä taholta, annoin heille yhteystiedot ja ajo-ohjeet, ja menevät alkuviikosta apuun.

En pysty edes kuvittelemaan miten kukaan selviää niin monen kissan hoidosta..

Menen maanantaina katsomaan, josko lähiapteekista saisi jotain hengityssuojaa. Jaksaisin jo ommella, mutta tauti on edennyt siihen pakolliseen köhävaiheeseen, joten kangaspölyn hengittäminen ei juuri nyt vaikuta fiksulta idealta. Voisi itse asiassa olla ihan hyvä idea käyttää jatkossakin hengityssuojaa ompelupuuhissa, kun on hiukan astmaattista taipumusta.. (Oman lekurin sanoin: "sinulla ei ole astmaa, MUTTA...")