Eilen illalla sulloin Mikado-keksien muovista 'tarjotinta' takaisin pakkauspussiinsa, mutta se oli jo niin repaleina, etta paatin kaantaa pussin niin etta sen ehja alapuoli peittaisi jaljellaolevat keksit. Kun siina keittiossa puuhasin itselleni kahvikupillista, niin anoppi nousi telkkarituolistaan, kaveli olohuoneen toiseen paatyyn, ja kurkisti keittioon, kun oli ihan pakko nahda kuka on keittiossa - sitten kun han huomasi, etta olin nahnyt kontrollifriikkikurkistuksensa, han teeskenteli muuten vaan kavelleensa siihen paahan olohuonetta, kunnes palasi telkkarituoliinsa. *Puistatus*

Hiukan myohemmin, kavin hakemassa keittiosta jotain, ja huomasin etta se keksipaketin pussiosa oli kaannetty takaisin, niin etta repaleinen puoli peitti (huonosti) jaljellaolevat keksit - yhtaan keksia ei kuitenkaan ollut otettu. Siis se keksipaketti ei edes ollut anopin (vaikka toki kuka tahansa saa niita kekseja popsia), mutta hanen oli pitanyt kayda taas kapaloimassa sita ja tutkimassa montako keksia on mennyt, vaikkei edes ottanut yhtaan keksia! ARGH! Inhoan tuota turhaa uteliaisuuskapalointia erityisesti sen takia, etta han ei useinkaan pese kasia, kun kay vessassa. (Joo, en varsinaisesti kyttaa, mutta kun yleensa istun ullakolla vesitankin vierella, niin en voi olla huomaamatta kohinaa, kun vessaa vedetaan tai lavuaarista lasketaan vetta - tai sen kohinan puutetta..) Etta tosi kivaa sitten popsia jotain anopin e. coli -bakteereja.. Hyi vittu.

Tanaan han kokkasi uunilampaankyljyksia meille kaikille, ja ajoitti ruuan tietysti niin, etta paasimme syomaan muutamaa minuuttia ennen kolmea. Han tietaa varsin hyvin, etta H tulee meille tekemaan laksyja kolmelta. (Tama ei siis ollut ainoa kerta, vaan aina jos han innostuu kokkaamaan viikolla koko porukalle, han ajoittaa sen nimenomaan kolmen pintaan - jos han kokkaa vain itselleen, han syo aikaisemmin.. ja jos han kokkaa kaikille viikonloppuna, sekin tapahtuu aikaisemmin.. mutta nimenomaan silloin, kun 3pm ei sopisi, han ajoittaa ruuan juuri siihen aikaan.) Sitten kun me olimme Danielin kanssa syomassa - anoppi oli jo ottanut oman osuutensa, kun syo aina telkkarituolillaan - anoppi ryntasi keittioon tarkistamaan paljonko olimme ottaneet. Jaljella oli yksi kyljys, ja han alkoi siita sitten nillittaa, etta meidan pitaisi syoda se puoliksi. Daniel kehotti hanta vaan jattamaan sen sinne, etta soisimme sen sitten myohemmin.. Niin eikos eukko ottanut sen uuniastian ja tunkenut sita poytaan, etta meidan olisi juuri silla hetkella pitanyt ottaa lisaa! Voi vittu.. En todellakaan halua, etta H:n tullessa, meilla on ateria kesken ja poyta hirveassa sotkussa.. Ehdimme sitten nipin napin syoda, juuri ennen kuin H saapui koulusta, ja hanen piti viela odottaa etta sain pyyhittya sen uuniastian rasvaaman poydan.

Naita vastaavia juttuja riittaa, joka ikinen paiva, enemman kuin runsaasti..