081106_wlkdh07Herasin aamulla jo kahdeksalta, kun olin sopinut menevani R:lle klo 11, ja lisaksi yksi asiakas oli sanonut tuovansa USB-keyboardinsa aamuyhdeksan tienoilla, joten lupasin hoitaa sen jutun Danielin puolesta, ettei hanen tarvitsisi nousta niin aikaisin vain sen takia. Asiakas sitten tuli ja meni, ja itse menin Dunnesin kautta R:lle, niin sain sitten sielta palatessani kavella suoraan kotiin, ettei tarvinut enaa lahtea kauppaan. Rapsin kotikadun toisesta paadysta muutaman syksyisen kuvan. Kotiinpaluutunnelmistahan jo kirjoitinkin..
Danielille tuli jossain vaiheessa pikaruokanalka, ja kun hanen piti joka tapauksessa kayda vahan asioilla, niin han haki samalla Macarisin snackboxit - siis kanaa ja chipseja (en vaan voi kutsua niita ranskalaisiksi, kun chips on chips..). Se aamuinen asiakas oli tulossa kolmelta hakemaan korjattua konettaan, ja H oli myos tulossa n. kolmen tienoilla. Koska kello oli jo melkein kolme, tuli vetaistya se pikaruoka nimelleen sopivalla tavalla (en suosittele!), ja ehdinkin sopivasti pesta kapalani ennenkuin kukaan koputteli ovella - ja tietty asiakas ja H tulivat just samaan aikaan..
Asiakkaan haippastya, H esitteli mulle aluksi saatehtavan, jonka oli saanut koulusta. Hanen piti piirtaa Sri Lankan kotinsa vihkoon, ja sitten samassa kuvassa esitella Sri Lankan saat. Han halusi piirtaa myos heidan kolmipyoraisen menopelinsa (siis sellainen riksan, auton ja motskarin yhdistelma, mika on kai siella pain maailmaa yleinen), mutta epaili ettei osaisi. Hain googlesta mallikuvan, ja teimme sitten niin, etta mina piirsin ne paaviivat, ja H sitten vahvisti niita ja varitti ajoneuvon. Siita tuli ihan hieno - pinkit renkaat ja kaikki! (Lisaa saatehtavasta myohemmin..)
Englannin laksyna oli analysoida Spike Milliganin On the Ning Nang Nong -runoa, jonka olivat kuunnelleet luokassa. Onneksi nykyisin netista loytyy ihan kaikki, joten googlettamalla loytyi kys. runokin - sita kun ei ollut koulukirjassa, vaikka kysymykset perustuivat siihen! Kirjoitin H:n vihkoon sen runon, kun en jaksanut raivata paperikasaa printterin paalta.. Saimme sitten vastattua tehtavakysymyksiin ihan hienosti. Lopuksi oli viela se viiden sanan lauseenmuodostustehtava..
Iirin laksyna oli kirjoittaa annetut ruokasanat oikeille paikoilleen kirjan kuvassa, ja lisaksi oli taas piilosanatehtava (?), joka oli selvasti iiriksi H:lle paljon vaikeampi hahmottaa kuin englanniksi.
Melkein unohdimme tehda matikan laksyn, joka oli tanaan monistemuodossa. Talla kertaa oli vitosen kertolaskuja, sormien, varpaiden ja 5c kolikoiden avulla. Se meni H:lta aika ongelmattomasti.
Han halusi viela tehda Suomesta saasivun, ja ihan ekana katsottiin kartalta Suomen sijainti, muoto, ja verrattiin Suomen kokoa Irlantiin. Han yritti piirtaa vihkoon Suomen kartan, mutta se meni aika tarviolle.. Kun kuulakarkikynaa ei saanut kumitettua pois, H paatti piirtaa epaonnistuneesta kartasta pupun, ja pyysi minua piirtamaan viereen sen kartan. Pupulle han piirsi suupielet surullisesti alaspain, ja laittoi puhekuplaan "I'm sad" (olen surullinen) - han siis keksi ihan itse, etta Suomessa voi pupukin masentua! :o
Selitin, etta Suomessa on nelja vuodenaikaa, joiden saaolot (ainakin perinteisesti) poikkeavat toisistaan melkoisesti. Piirsin sitten kaikista oman havainnollistavan kuvansa, jotka H lupasi varittaa huomiseksi (jolloin esittelee sivut koulussa). Meilla meni tanaan niin pitkaan laksyjen parissa, ettei ehditty enaa varittamaan niita taalla. Laitoin pienet pisteet ohjevareja sinne tanne, niin H osasi sitten kotona valita vuodenaikoihin sopivia vareja.
Vaikka H on toisinaan jo kavellyt tai pyoraillyt saattamatta kotiinsa, tanaan ehti jo tulla aika hamaraa, kun saatiin laksyt valmiiksi, joten lahdin saattamaan hanta pimean kujan lapi asemalle asti, josta han ilmoittikin jo suoriutuvansa ihan itse kotiin. Ollaan muutenkin sovittu, ettei H mene yksin kulkiessaan sen kujan kautta, koska siella aina toisinaan on tietynlaista porukkaa pussikaljoilla.. Ihan harmittomia heppuja ne ovat, mutta H:a vahan pelottaa se porukka, joten hanelle on turvallisemman tuntuista menna hitusen pidempaa reittia kadun kautta, ellen sitten lahde saattamaan. Useimmiten saatankin.
Kotiin pain tullessa otin viela muutamia rapsyja. Kotona emailissa odottikin yllatys, kun yksi amerikkalainen nettituttuni oli ostanut mulle lahjaksi Flickr Pro accountin vuodeksi =D