Nosferatu oli just mennyt nukkumaan - puolisen tuntia normaalia (eli keskiyota) aikaisemmin, ja me oltiin molemmat alakerrassa teenkeittopuuhissa, kun ovikello soi. 16v sukulaistytto, kannissa kuin kaki, ei ihan yhta juhlakuntoisen tyttokaverinsa taluttamana. Ensin mainittu meni suoraan sohvalle nukkumaan, ja toinen pyyteli anteeksi.. Ehdin n. puolen sekunnin ajan ihmetella mielessani, etta minne he ovat jattaneet vaatteensa, mutta sitten muistin, etta sen ikaiset tytot bilettavat nykyisin puolialastomina. Stiletot olivat kylla massiiviset - ma en osaisi edes kavella sellaisilla! =D

Kavi sitten ilmi, etta tyttoporukkaan kuului yhteensa viisi luokkakaveria, ja kaikki olivat menossa sen sukulaistyton luokse yoksi. Tekivat jossain vaiheessa vahdinvaihdon, ja toinen kaveri tuli sukulaistyton seuraksi, kunnes lopulta tulivat kaikki meille. D olisi vienyt heidat kotiin (ts. sukulaistyttonsa kotiin), ja ma keittelin siina teeta yms. Lopulta sukulaistytto herasi ja selvisi aika pikaisesti ihan OK kuntoon, mutta yksi muista tytoista tuli sitten ns. puhuneeksi norjaa - onneksi olin vienyt vadin olohuoneeseen jo aiemmin, niin suurin osa paatyi sinne. Osa tosin paatyi Nosferatun telkkarituolin paalliselle ja sen alla olleelle tyynylle, jotka viskasin myohemmin suoraan pesukoneeseen..

Nayttivat ihan joltain tyttobandilta - kaikki pitkia ja langanlaihoja, neljalla mustahkot pitkat tukat (yhdella taisi jopa olla oikeat hiukset), yhdella blondattu tekotukka, jokaisella niin hurjat stiletot, ettei varmaan korkeampia korkoja voi ollakaan, ja koko porukalla tosiaan niin lyhytta minia (tai mikroa) paalla, etta sivullisellekin tuli kylma :o LOL Niilla monoilla oli kai ehditty jo kompuroidakin, kun ainakin kahdella oli verinaarmuja jaloissa / polvissa / nilkoissa, ja yhden kalliit monot olivat revenneet..

Paatyivat kuitenkin lopulta rimpaisemaan taksin, ja me huokaistiin helpotuksesta - varsinkin kissat, jotka olivat olleet ihan aimana kun ryhma kannisia teinityttoja valtasi olohuoneen :o Mutta hienoa kuitenkin, etta pitavat kavereistaan huolta, ja etta sukulaistytolla oli sen verran jarkea paassa, etta tulivat meille.