Joskus asiat vaan menevat hienosti.. =) Juttelin keskiviikkona ihan sattumalta Facebookissa yhden ihmisen kanssa, keneen tutustuin kesalla afrikkalaismarkkinoilla. Han tiesi mun tekevan extra-hommia, ja kysyi olinko tietoinen seuraavana paivana olevasta castingista Bray'ssa, uuteen Neil Jordan -elokuvaan (Byzantium). En ollut. Ts. siita ei nakynyt olevan mitaan mainintaa missaan seuraamissani alan uutiskirjeissa yms. Ilmoitin sitten saman tien asian u.k:lle, joka oli just paassyt eroon auto-ongelmistaan, joten han sanoi sitten tulevansa myos castingiin =D Lupasin hypata kyytiin ja ohjeistaa loppumatkan, kun han ei tunne Bray'ta kovin hyvin.

U.k. oli tulossa vasta iltapaivalla, joten ajattelin menna itse jo aiemmin, tehda sen jalkeen ruokaostoksia, tulla kotiin, ja odottaa sitten puhelua. Mutta ei..

Ehdin paikalle suunnilleen yhdelta (Bray Head Hotel, missa olin vastikaan pariin otteeseen The Savage Eye'n kuvauksissa), ja siella oli jo sali taynna porukkaa. Tormasin heti Camelot-tuttuihin, ja heita tuli lisaa koko ajan, niin etta tilanne muistutti lopulta melkein sita kakkoskautta, mita ei koskaan oikeasti tullut =D

Yleensa extra casting toimii seuraavasti: menet paikalle, otat lomakkeen, taytat siihen tietosi, jonotat lomakkeen kanssa kuvattavaksi, jatat heille lomakkeen, homma on siina. Koko juttu voi olla todella nopeasti ohi, paitsi jos on kyseessa joku hirmu iso tuotanto, niin etta halukkaita on tuhansia ja jonot sen mukaiset.

Talla kertaa homma kuitenkin kusi taysilla.. Tiskilla oli laatikollinen tyhjia lomakkeita, niista piti ottaa yksi ja tayttaa se, ja jattaa se sitten viimeisimpaan pinoon paallimmaiseksi. Jarjestajat sitten poimivat ensin tulleiden lomakepinkoista muutamia kerrallaan, kutsuivat kys. lomakkeissa olleet nimet jonoon, ja ottivat heista kuvat - paitsi etta se ei oikein sujunut noin.. Ts. se ei sujunut sitten ollenkaan. Kamera ei toiminut.. Sitten toinen kamera ei toiminut.. Pinkat olivat taysin sekaisin, kun kukaan ei varsinaisesti valvonut niita, ja monet kavivat hakemassa oman lomakkeensa pois, muistaessaan viela jotain tarpeellista tietoa, palauttaen ne sitten vaariin pinkkoihin, jne..

U.k. ja P saapuivat samaan aikaan paikalle (oltiin samassa pikkuporukassa myos Shadow Dancer'in castingissa ja kuvauksissa, ja siis tietty Camelotissa), ja kello taisi olla siina vaiheessa lahemmas 15:30, ja siita meni viela n. puolisen tuntia ennenkuin minut kutsuttiin kuvattavaksi - siis N. KOLMEN TUNNIN odottelun jalkeen!!! :O

Ihmeteltiin, kun meidat vietiinkin toiselle puolen hotellia - kuulemma sen takia, kun meilla oli niin paljon kokemusta. Meista otettiin hiukan enemman kuvia, ja kuvaaja kysyi multa; "Milta sinusta tuntuisi olla prostituoitu?" =D Sanoin etta ei ongelmaa - olin Tudoreissakin hutsu =D Han tykkasi hiuksistani ja totesi, etta mulla olisi just potentiaalinen look vaikka mihin kys. elokuvan period-osuuksissa. Kuulosti siis jokseenkin lupaavalta. (Ilmeisesti elokuvassa on seka period- etta nykyaikaosuuksia.)

Sitten olisin tietty periaatteessa voinut poistua paikalta, mutta odottelu jatkui viela pitkaan, kun u.k. ja P olivat saapuneet vasta myohemmin, joten piti odotella etta heidatkin kuvattaisiin! Heidatkin vietiin kuvattavaksi sinne toiselle puolelle, ja kuvaaja kehui u.k:n rakennetta ja "tappaja-lookia" =D (Tasta revittiin myohemmin huumoria..) P:lta puolestaan kysyttiin josko han voisi antaa hiustensa kasvaa - kuvaukset alkavat ilmeisesti vasta joulun jalkeen. Muilta ei pahemmin kyselty mitaan, joten pohdittiin myohemmin, etta meilla kaikilla kolmella saattaa olla suht. hyvat mahdollisuudet saada duunia kys. elokuvasta. Saa nahda. Meista jokainen todella tarvitsisikin duunia just nyt..

Kun lopulta paastiin lahtemaan, rynnattiin lahimpaan ruokapaikkaan - Star Amusementsin dineriin! LOL Siella koko paikassa oli meidan lisaksi ehka kaksi muuta asiakasta.. :o Tietty joulukuun alun iltapaiva/alkuilta ei ole parasta sesonkia, mutta silti.. Valtava paikka ja kaikki pelikoneet paalla, yms. Viivyttiin siella aika pitkaan, kunnes P:n piti lahtea ajamaan (kauas) kotiin, kun hanen piti seuraavana paivana palata vaatekassin kanssa Dubliniin extra-hommiin.

Ma menin u.k:n kanssa ajelulle hanen uudella (toki kaytetylla) autollaan, ja sitten palattiin Seafrontille ja mentiin Porterhouseen. Sielta lopulta hakemaan perinteiset take-awayt, ja satamaan. Oli taas n. miljoonan vuoden edesta puhuttavaa, mutta tulin kuitenkin yhdelta kotiin, ja han viskasi just asken tekstarin, etta oli myos paassyt kotiin nukahtamatta rattiin tms.