Olipa tänään mukava tapa herätä. Kännykkä soi (=harvinaista sinänsä! yleensä saan vain tekstareita) ja soittaja oli (80-luvulla kuolleen) vaarini pikkuserkku Suomesta! Täytyy myöntää, että olin tovin aivan hoomoilasena (ei pahalla, jos joku sattuu olemaan H. Moilanen..) ennenkuin vastaheränneenä rekisteröin mielessäni vaarin lempinimen =)
Mutta asiaan - sain joskus 90-luvun lopulla valokopiopinkallisen Galetskin sukuhistoriaa på svenska, ja kys. historia on nyt julkaistu kirjana. Isäni mainitsikin jo saaneensa kys. kirjan, mutta kuulemma minäkin saan nyt sellaisen. Ihana yllätys! Vaarini äiti oli siis Galetski - kirjoitin hiukan aiheesta aiemmin, tässä linkki.
Just tällaisia juttuja varten kannattaa pitää yhteystietonsa netissä =D