IMG_20151118_151648.jpg

Olen nyt taas suomalaisessa teamissa, ja kulttuurishokki on jälleen hurja.. En itse ole maailman sosiaalisin tapaus, mutta kun menee vaikka duuniin ja tervehtii oman teaminsa ihmisiä, niin kun osa ei vastaa, eikä edes millään lailla osoita nähneensä tai kuulleensa mitään, se vaikuttaa aivan tavattoman epäkohteliaalta. Nimim. istutaan sitten kaikki hiljaa ja tuijotetaan tiukasti sermiä, prkl..

Ihan mukavia ihmisiä kyllä, eli kun heiltä kysyy suoraan ohjeita johonkin, niin kyllä sieltä sitten tulee vastaus, mutta suomalaisille pitäisi kyllä ehdottomasti opettaa koulussa enemmän sosiaalisia taitoja - varsinkin kun nykyisin niin monet lähtevät joko väliaikaisesti tai pysyvästi muualle. Jos suomalainen mököttää yrmynä Suomessa, niin se ei välttämättä häiritse kaikkia muita suomalaisia, mutta jos suomalainen mököttää yrmynä jossain muualla, se saa kyllä ne paikalliset ihmettelemään, ovatko tehneet jotain väärin ja loukanneet suomalaista, kun on niin vihainen ettei voi edes tervehtiä.

Mainittakoon vaikka esimerkkinä torstaiaamu kahviautomaatilla.. Menin hakemaan aamu-latteani, ja siinä oli pöytänaapurini kuumavesisäiliöllä. Tervehdin, mutta olin kuin ilmaa. ... Hän sitten poistui, ja itse odottelin latteani, kun viereiselle kahviautomaatille tuli irlantilainen nainen, jota en ollut ikinä aiemmin edes nähnyt (kun olen itse ollut jatkuvasti myöhäisissä iltavuoroissa). Vilkaistiin toisiamme, ja aloimme spontaanisti jutella aikaisten aamujen luonnottomuudesta. Ei ollut kivuliasta, ja kummallekin jäi hymy päälle - suosittelen kokeilemaan.

(En tosin dissaa pöytänaapuriani - ohjeisti mua myöhemmin yhdessä jutussa, jonka olin unohtanut puolentoista vuoden takaa, kun edellisessä teamissa käytimme eri softaa, juttelee hyvin reippaasti puhelimessa asiakkaille, ja mitä nyt olen havainnut, vaikuttaa myös korjaavan ongelmia tosi näppärästi.)

Teamissa on muutamia tuttuja, jotka olivat siellä jo silloin, kun olin itse edellisen kerran kys. teamissa, ja kysyin yhdeltä, ovatko ne uudemmat heput ujoja, vai eikö niiltä vaan yleensä irtoa tervehdyksiä. Kuulemma ei tahdo aamuisin irrota mitään.

Onneksi mulla on siellä piristyksenä esim. hollantilainen maskotti (heh), joka on entisen kollegan (eli ahkeran sotkijan) kämppis. Toki myös privaatti-chateissa hiukan sosiaalisempia suomalaisiakin =)

Olen nyt edellisestä teamista ainoa, joka on edelleen puljussa. Tietty on muita, jotka olivat aiemmin vaihtaneet muihin teameihin, mutta siitä lopullisesta teamista ei muita jäänyt.

Koko alkuviikko meni omien vanhojen muistiinpanojen, sekä tuoreempien dokumenttien parissa, ja odottelen edelleen tarpeellisia oikeuksia, joiden saamiseen menee aina aikaa (edelliseen teamiin siirtyessä meni viisi viikkoa saada kaikki tarvittavat oikeudet..). Tänään sain onneksi kuitenkin tehdä joitakin emaileja, joiden hoitaminen onnistui niillä oikeuksilla, jotka minulla jo oli (ilmeisesti edelleen, sieltä puolentoista vuoden takaa). Tykkään muutenkin email-pohjaisesta duunista - edellinen team teki kokonaan sellaista - ja lisäksi oli kiva saada edes hiukan auttaa, kun nykyinen team on ollut aika kiireinen. Hiukan turhauttavaa plarata niitä muita emaileja, ja toisinaan nähdä sellaisia jotka voisin hoitaa, mutta kun ei vielä ole niitä oikeuksia.. Puhelujen suhteen mulla ei sitten ole mitään kiirettä!

IMG_20151118_115038.jpg    IMG_20151118_161117.jpg

Mulla on aina eväät mukana, kun olen vaan tottunut siihen - kanttiini ei ollut auki, kun olin iltavuoroissa, ja jos joskus harvoin olin aiemmissa vuoroissa, oli kuitenkin halvempaa tuoda omat eväät, ja ne harvinaiset kerrat kun olen kanttiinimuonaa ostanut, olivat aina pettymyksiä. Ruoka saattoi näyttää ihan hyvältä, mutta siinä oli aina kevyt homeen maku, tms.

Keskiviikkonakin oli eväät mukana, mutta päätin silti käydä katsomassa millaista ruokaa olisi tarjolla. Söin sitten "punnitse ja maksa" -menusta jotain sekavihannesjuttua, punajuurimuonaa, epämääräisiä (sipuli?)renkaita, ja perunalohkoja, sekä valkosipulikastiketta ja makeaa chillikastiketta. Se olikin positiivinen yllätys! En nyt herkulliseksi sanoisi, mutta oli ihan hyvää, ja oli kiva pitkästä aikaa syödä kunnon ruokaa.

Kotimatkalla menin korjaamolle, jätin Esmeraldan sinne (että korjaisivat sen tuulilasinpesunestejutun, ja resetoisivat auton tietsikan, kun se varoitusvalo oli taas päällä), ja kävelin hakemaan eläinlekurilta parit ruiskut (kiitos R:lle syringe-suomennoksesta!), sekä poikkesin ostamaan SuperValusta tuoretta leipää - ja kreemimunkkeja.. =)

Korjaamolla M totesi, että tuulilasivempaimeen tarvitsee tilata varaosa, mutta rimpaisisi mulle, kun ovat saaneet sopivan osan, niin voin sitten viedä Esmeraldan taas sinne. Olivat resetoineet sen tietsikan, ja varoitusvalo oli poissa - paitsi että meni jo seuraavana aamuna taas päälle! Kai sen kanssa on vaan elettävä.. Käyn vaikka kerran kuussa tarkistuttamassa ettei moottorissa ole vikaa - ja voivat resetoida sen tietsikan.. Tuo ongelma oli siis jo ennen kolaria. Vissiin joku viallinen sensori jossain.

Kotona ruokin kissat, ja menin kreemimunkin kanssa sänkyyn. Laitoin Instagramiin tuon yläoikealla olevan kuvan, ja kuvatekstiksi, että kreemimunkki ei ole hyvä rakastaja, kun kesti vain sekunteja.

Nukuin seuraavaan aamuun asti, mitä nyt heräsin pari kertaa käymään huoltotauolla ja vaihtamaan muutaman tekstarin ukn kanssa =)

Aamulla oli parempi olo, mutta olin silti väsynyt koko päivän. Kai se vie aikaa, kun oli niin radikaali muutos edellisen viikon (tai edellisten kuukausien) aikatauluista..

IMG_20151119_114032.jpg    IMG_20151119_150627.jpg

Päädyin tänäänkin kanttiinilounaalle! Oli siis eväätkin, mutta söin vain osan aamupalaksi, ja loput myöhemmin kotona. Hiukan yli vitosen lounas, ja oli jopa parempaa kuin keskiviikkona. Jotain risottomaista riisi/kasvisjuttua, jossa myös isohkoja kanapaloja, curry-kastiketta, isoja perunalohkoja, ja curly fries. Jos niiden yleinen taso pysyy tuollaisena, niin saatanpa syödä siellä hiukan useamminkin.

Tuota toisen kuvan hampparia en sentään syönyt - se on main housen koirien kumilelu! =D Oli pakko ottaa kuva, kun se lojui tuolla pihalla.. Ihana!

IMG_20151119_152856.jpg

Iltapäivän taivas, kuvattuna makuuhuoneen ikkunasta..

IMG_20151119_153024.jpg

Ulkokissat murkinalla.. Little Mami (takana) taitaa olla taas kiimassa - huoh.. Kun saisin hänet kiinni, voisin kuskata leikattavaksi, mutta hän on hyvin arka, eikä oikein päästä ihmistä lähelleen. Pahoin pelkään, että jossain vaiheessa on taas pentu (tai pari - enempää tuskin tulisi, kun Little Mami on itse hyvin pienikokoinen), joka sitten katoaa, kuten se edellinen ihana.. TOIVON, että joku lähitaloista olisi vain onnistunut poimimaan ja adoptoimaan pennun, koska muussa tapauksessa pikkuinen tuskin on enää hengissä =(

Ja kohta taas nukkumaan.. Onneksi huomenna on perjantai!

Nykyaikataululla on pakko käydä Bray'ssa lauantaisin, kun en voi valvoa sunnuntaina myöhään, jos maanantaina on taas noustava aamukolmelta =/