Käytiin tänään Dublinissa katsomassa, jos löytyisi uusi laptop sopivaan hintaan - ei kuitenkaan haluttu ostaa mitään lelua.. Yksi suosikkimme maksoi kaupassa melkein €1300 - ihan sama kone oli englantilaisessa nettikaupassa €600 + P&P.. Emme ostaneet sitä kaupasta. Muuten ostaisimme toki laptopin netitse, mutta matka tuli nyt niin yllättäen, ettei netin kautta olisi enää ehtinyt saada konetta ennen matkaani, ja olisi ihanteellista napata uusi kone mukaan. En sitä vanhaa ullakkoromua viitsi enää raahata, kun kameran muistikortilta voi tarvittaessa käydä jossain laittamassa kuvat CDlle tai DVDlle.
Kaipaamistani nettiyhteystiedoista selvisi jo sen verran, että muistaakseni yksi goSaimaan maksuttomista nettipisteistä on kyseisessä sairaalassa (jos siis en ota ollenkaan konetta mukaan), ja SainetFREE vaikuttaisi langattomalta mahdollisuudelta, jos otan oman koneen mukaan, joskaan en ollenkaan muista missä kohtaa kartalla se sairaala on (ennenkuin surffailen lisää). Voi siis olla, ettei tuo toimisikaan sairaalan alueella - ellen sitten kiipeä johonkin ylimpään kerrokseen kokeilemaan..
Eipä silti, nettiasiat nyt tulevat olemaan aika mitättömiä seuraavan viikon arvoasteikossa, mutta jos potilasta sattuu jossain vaiheessa väsyttämään kovasti tms., niin mielummin kai sitä plaraisi vaikka nettiä kuin pyörittelisi peukaloita. Saatan kyllä ostaa jonkun halvan pokkarinkin, tms..
Danielin veli kuskaa meidät huomenna paremmille koneapajille, että toivottavasti löytyy joku kone. Olisi muuten lainannut mulle oman tuoreen laptopinsa, mutta tarvitsee sitä ihan ehdottomasti duunissa, eli parempi hankkia oma - varsinkin kun sellaiselle oli muutenkin tarvetta.
Ei nyt ihan tyhjin käsin tultu kotiin, kuitenkaan. Halusin viedä potilaalle jotain irlantilaista, mitä voisi vaikka istuttaa sairaalapöydällään. Katselin ensin jotain leprechaunia, mutta sitten löysin paljon paremman jutun - se on mini-me! Siis pieni posliininukke, jolla on ihan samanlainen tukka ja suht. samankaltainen naamakin kuin minulla. Koska voin itse olla paikalla vain muutaman päivän (ainakin tällä reissulla), jätän tuon virallisen edustajani valvomaan.. Mitäs muuta.. Hmmm.. Butlerin suklaita, Molly Malone jääkaappimagneetti (ei meille), mulle uusi kukkaro (entinen jo vuosia palvellut nahkakukkaro on kulunut melkein puhki), anopille lisää suitsukkeita, mulle avainrenksu, jossa ihana kumikana (sitä kun puristaa, niin sen perästä pullahtaa tosi ällön näköinen "raaka kananmuna" ilman kuoria - oli ihan pakko saada se!) ja pienenpieni pussi guatemalalaisia worry dolls (huolinukkeja voisi olla sopiva sana suomeksi?). En nyt muista, ostettiinko me muutakin. Butlerin suklaakaupassa oli muuten ihan pakko jäädä cappuccinolle, koska se kahvin tuoksu oli taivaallinen..