Sain alkuviikosta ilmaisen Child of Prague -minipatsaan, joka onkin toiminut hienosti - siita lahtien on ollut taas paremmat ilmat! =D

Mulla on ollut pitka tauko H:n laksysessioista - han ei kaynyt viime viikolla meilla kertaakaan, ja talla viikolla oli vasta tanaan ekaa kertaa. Ollaan kuitenkin tehty valilla laksyja tekstiviestien avulla, mika jaksaa edelleen huvittaa mua. Siis etta H:n kanssa voi jo kommunikoida tekstareilla.. Onhan siella yha paljon kirjoitusvirheita, mutta viesti kay kuitenkin selvasti ilmi tekstista. Han on lisaksi edelleen innokas lukija, ja kay jatkuvasti lainaamassa kirjastosta lisaa luettavaa. Tanaan han naytti pari lyhytta tarinaa, jotka oli kirjoittanut tauon aikana, ja olin tosi ylpea tekstin tasosta. Kirjoitimme yhden laksytarinan, monisteen kuvien pohjalta (aiheena lentomatka Lontooseen), ja lisaksi lyhyen H:n keksiman tarinan hanen omatekoiseen vihkoonsa.

Ollaan myos jatkettu anopin risteilyvarustelua. Eilen kavimme ostamassa Dunnes Cornelscourtista hanelle uuden matkalaukun. Anoppi oli pari paivaa aiemmin maininnut mulle, etta oli nahnyt ihania kuviomatkalaukkuja jossain lehdessa, joten oletin etta han olisi halunnut sellaisen - Dunnesissa nimittain oli kolmea erilaista kuviomallia tarjolla, ja itse pidin niista kaikista, joskin eniten yhdesta 70-lukumaisesta retrokuviosta, jonka varit olisivat sopineet myos anopin asuihin. Mutta... Daniel hyppi kaupassa tasajalkaa, kun han ei kesta olla ostoksilla (ellei ole ostamassa moottoripyoran osia, tms.), ja lahetin hanet autolle odottamaan, mutta han ehti kuitenkin jyrkasti tuomita ne kuviolaukut, niin etta anoppi paatyi sitten valitsemaan sellaisen susiruman punaisen laatikkomaisen matkalaukun, kun Daniel ehdotti sita niin reippaasti. Anoppi on tuollaisissa tilanteissa aina ihan ovimattona, eika tuo omaa mielipidettaan esiin, ennenkuin joskus myohemmin, marttyyrimaisesti..


New luggage (not mine - I'd never pick that colour)
 

Tanaan lahdimme etsimaan anopille iltapukua (tms.), kun risteilyyn kuuluu yksi ns. gaalailta. Olimme siis aiemmin katsoneet jo Dunnesista jotain, mutta heilla tuntui olevan vain casual tai smart casual -tyyppisia vaatteita. Tanaan menimme siis Dundrumin ostoskeskukseen, josta varmasti loytyy ihan mita tahansa (ja siella on ehka maailman siistein parkkihalli!). Huomasin heti sinne paastyamme, etta siella on sushia liukuhihnalla :O Maarasin Danielin viemaan mut sinne Maarian kanssa, kunhan Maaria tulee kylailemaan.. Ma olen aina halunnut popsia sushia liukuhihnapaikassa, lol..

Plarasimme marks&sparksin valikoiman, mutta siella ei oikein ollut mitaan anopin ikaiselle sopivaa (han on siis 87, joskin ikaisekseen huomattavasti nuorekkaampi, mika on aika tyypillista Irlannissa). Teimme pikakierroksia muutamaan muuhunkin vaatekauppaan, mutta lopulta menin kysymaan ostarin info-tiskilta, mita kauppaa suosittelisivat iakkaamman ihmisen iltapukuostoksia varten. Sain kaksi ehdotusta, joista House of Fraser oli samassa kerroksessa, eli menimme sinne. Siella olisi ollut pari ihan kivaa juhlavaa yhdistelmaa, mutta niiden hinta oli yli 300 euroa, joten anoppi oli vahan kauhuissaan hinnasta. Sitten satuin huomaamaan poistohintaisia iltapukuja, ja sielta loytyi tummahkon ruskea iltapuku, josta huomasin heti, etta se sopisi anopille kuin nena paahan. Hanta piti vahan suostutella kokeilemaan sita, mutta kun han naki itsensa peilista, niin han ihastui vaatteeseen heti =D Totesi yllattyneena unohtaneensa, etta hanen vartalollaan on mitaan muotoa, mutta iltapuku toi sen esiin. Sitten se paras juttu: iltapuvun alkuperainen hinta oli €220 - sen poistohinta oli €43!

Anoppi oli niin innoissaan siita loydosta, etta halusi tarjota meille lounaan siella ostarin ylakerran ravintolassa. Siella oli aika nappara systeemi, etta samalla ravintolalla oli useampia pisteita, joista sai eri menun ruokia (carvery / salad / pasta / oriental erikseen yhdessa pisteessa, ja kaksi muuta pistetta, joista toisessa kevytta lounaskamaa kuten taytettyja wrap'eja, patonkeja, yms., ja toisessa makeaa kamaa, eli kakkuja yms.), ja poydat olivat em. pisteiden keskella. Varmaan toimiva ratkaisu, jos saman seurueen jasenet haluavat erityyppista lounasta. Anoppi soi kanaa, Daniel lihaa ja mina pasta carbonaraa, joka on myos sim-Stellon lempiruoka =)


Having lunch at Dundrum shopping centre
 

Kotona katsoimme sitten asusteita siihen iltapukuun. Anopilla on ihana yli 50v. vanha iltalaukku, jossa on erilaisia beigen savyja. Se on tosi painava, ja helmikoristeltu. Totesin, etta se sopii iltapuvun kanssa, jos siihen hankkii lisaksi oikeanvarisen huivin - pitanee ottaa laukku mukaan, kun menemme ehka huomenna (ts. tanaan) huiviostoksille. Anopilla on myos pronssinvariset sandaalit, jotka menevat sen puvun kanssa - eivat ole ihan parhaat mahdolliset, mutta toisaalta, 87-vuotiaan kenkien taytyy olla myos todella mukavat.. Hanella on myos ruskeasavyinen kaulakoru, joka varmasti sopii kokonaisuuteen. Kunhan loydamme sen huivin, niin otan anopista kuvan kys. asussa. (En tosin valttamatta laita sita kuvaa nettiin.)

Ollaan kayty myos maisema-ajeluilla ja luontokavelyilla, ja kuvatilanteeni senkun pahenee.. Nyt kun pelaan innoissani Sims3:a, en oikein ehdi kasittelemaan kuviani ollenkaan, ja niita onkin rastissa vaikka kuinka paljon! Tekemista talveksi...