Kun mainitsin tuolla edellisessä kirjoituksessa sohvan aiheuttaman iskiaskivun, pakko kertoa myös parantajakissa Pushysta =D

Heräsin siis tiistaina viiltävään kipuun alaselässä / vasemmassa reidessä (iskiashermo), ja kipu oli vielä aika vahva, kun menin nukkumaan. Koska sohvalla nukkuminen oli aiheuttanut kivun, päätin lopettaa sohvalla nukkumisen ja palata ullakolle.

Aina kun nukun ullakolla, Pushy odottaa että asetun futonille, ja tulee sitten olkapäälleni nukkumaan. Tällä kertaa, Pushy kuitenkin kiipesi lantion kohdalle, ja asettui nukkumaan sellaiseen asentoon, että etutassunsa painoivat juuri kipeintä mahdollista kohtaani, ja kun oloni oli sen verran epämukava, ajattelin liikahtaa ja pakottaa Pushyn siirtymään hiukan. Sitten kuitenkin tuli utelias olo, kun Pushy oli osannut valita juuri kipukohtani, mihin asettua nukkumaan. Päätin kestää kivun, ja yllättäen, ehkä n. puoli tuntia myöhemmin, en tuntenut enää kipua ollenkaan! Siis vaikka oikein keskityin, ja varovasti liikahtelin, niin ei merkkiäkään kivusta! =D

Seuraavana aamuna oli ihan kivuton olo. Tunsin kyllä kohdan, missä kipu oli ollut, edellisen päivän ajan, mutta se ei ollut enää edes lievää kipua.

Pushy on siis pieni parantaja.. =)

DSCN4905-normal.jpg

Tänään (ts. eilen..) kävin Thatsitin kanssa klinikalla. Olin joutunut sunnuntaina laittamaan sukkaputken oikeaan jalkaan, kun Thatsit yritti nuolla haavojaan. Nuoleminen loppui, mutta tiistaina kun päätin katsoa tilannetta ja vaihtaa sukkaputken, materiaali olikin taas jäänyt kiinni isompaan haavaan (kuten sideaikoina), ja vaikka irrotin sen varovasti, siitä varmasti aiheutui kipua - oli ihan kamala olo, mutta se oli tehtävä.. Laitoin sitten sukkaputken sijaan siteen, kun katsoin puhtaan haavasiteen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin vain pesukonepuhtaan sukkaputken.

Olin myös pohtinut, onko tämä pitkä paranemisprojekti oikein Thatsitia kohtaan.. Hänellä on varmasti aika tylsää, kun ei saa liikkua enempää kuin ne pakolliset vessavatireissut (häkissä), ruokailuhetket, ja sohvalla omalta pediltään syliini ja takaisin.. Välillä hän yrittää lähteä sohvalta seikkailemaan, ja suuttuu sitten, kun en päästä =/

Oletin sidevaiheeseen palaamisen askeleeksi taaksepäin, joten ajattelin klinikalla kysyä vielä toisenkin eläinlekurin suoraa mielipidettä asiaan.

DSCN4910-normal.jpg    DSCN4909-normal.jpg

Brayvet-klinikalla on ihana erillinen odotushuone kissapotilaita varten - ks. kuvat yllä.. Se on kuin mukava olohuone - sähkötakka, lampaantalja, kokolattiamatto, sohva, pari mukavaa nojatuolia, kotoisia huonekaluja, kissataidetta seinillä, kiipeilypuu kissoille, jne.. Kissat saa siis päästää huoneessa vapaaksi, jos haluaa - Thatsit ei valitettavasti päässyt, kun ei saa liikkua, eikä muutenkaan tykkää vieraista paikoista.

Itse tarkistus menikin sitten huomattavasti odotettua paremmin! =D

Nicola leikkasi siteen pois jalasta, ja totesi haavojen näyttävän paljon paremmilta. Saman totesin toki itsekin - kun kotioloissa sidon tai sukitan Thatsitin jalkaa, en ikinä voi kunnolla katsoa haavoja, kun siinä on tarpeeksi hommaa pitää kissa aloillaan, poistaa side/sukka, ja laittaa tilalle uusi. Nyt kun meitä oli kaksi hoitamassa hommaa, minäkin sain kunnolla tarkastella haavoja. Varsinkin se pienempi on todella paljon parempi, ja jopa eroa edellisen kirjoitukseni kuvaan on jo huomattavasti.

Hän ei laittanut nyt jalkaan mitään sidettä, mutta ohjeisti tarvittaessa käyttämään sukkaputkia. Kuulemma se ei haittaa paranemista, jos haava kuivahtaa kiinni materiaaliin, ja joudun irrottamaan sen, koska se ei kuitenkaan avaa itse haavaa, vaan lähinnä vain sen rupeutuneen pinnan, joka kyllä uusiutuu taas. Yritän nyt kuitenkin pitää jalan ilman sidettä, koska ilma on hyvä parantaja. Thatsit nuoli kotona haavoja jonkin verran, ja repi kättäni, kun yritin lopettaa nuolemisen.. Annoin sitten nuolla, ja onneksi sekin loppui aikanaan, ja haavat ovat edelleen ihan OK.

DSCN4912-normal.jpg