Viikko on mennyt 4-5 tunnin younilla, ja to-pe yo meni jalleen hiussotku huiviin kiedottuna. Selvittamisessa (ja mahd. pesussa) olisi mennyt niin paljon aikaa, etten olisi kaytannossa ehtinyt nukkua melkein ollenkaan, ja kun tukka joka tapauksessa olisi uudelleenliattu ja sotkettu samaan tilaan, niin saastyi aikaa myos extrojen hiusvaelle. (Itse asiassa, tulossa kolmas yo huivin kanssa, kun ei vaan ole energiaa tehda hiuksille mitaan ennenkuin olen ehtinyt nukkua kunnon younet..)
Aamulla piti olla paikalla 10:45, mutta tykkaan kuvauspaivien aamuina hiljaisuudesta, joten menin studioille jo kymmeneksi. Kotona anoppi ehti jo herata, ja D olisi myos herannyt pian, mutta studion sisaankirjautumistilassa ei ole ketaan muulloin kuin sisaan- tai uloskirjautumisaikoina, joten menin sinne nauttimaan kirpeasta aamuauringosta ja lukemaan.
Kun oltiin taas asut, hiukset ja meikit valmiina, ei ehditty kovin pitkaan hapantua normaalissa odottelutilassamme, vaan siirryttiin taas ulkosetin luokse. Koska eilista kohtausta pystyttiin tietty jatkamaan vasta pimeaan aikaan, kuvattiin paivanvalossa isoa kohtausta, missa olivat melkein kaikki nayttelijat (ts. vain pari taisi puuttua), ja aika paljon extrojakin. Tama kohtaus tulee sarjassa kai sen hyokkayksen ja tulipalon jalkeen, seuraavana aamuna, ja yksi Pendragonin hengissa selviytynyt sotilas tulee uutisten kera linnaan, missa Arthur, Merlin ja Morgan kyselevat hanelta jotain (=en kuullut tarkemmin, kun en ollut ihan vieressa), sitten Morgan kehuu kys. sotilasta, ja sen jalkeen Morgan ja velipuolensa Kuningas Arthur halaavat.
Ma olin tassa kohtauksessa linnanpihan ylemmalla tasolla, siis muurilla, joskin sen sisapuolella on sellainen kujantapainen. Kohtauksen alussa kavelin vaan pienen matkan, ja loput kohtauksesta sain tuijottaa tapahtumien keskipistetta, eli kuolasin tietty Merlinia! =P~~~ Se nayttelija, kuka heitti edellisena iltana lappaa ottojen valilla, aloitti taman kohtauksen mun ja parin muun extran edesta, mista ryntasi pihalle, ja tapahtumien keskipisteeseen. Han oli tanaankin juttelutuulella, ja esittelimme siina toisemme (siis me kolme extraa ja tuo nayttelija). Han kertoi tyoskennelleensa jossain elokuvassa jonkun ranskalaisen nayttelijan kanssa (kenen nimea en muista), joka oli maaritellyt alan todella upeasti - ja PW lainasi ranskalaisella aksentilla; "Talla alalla on kyse tuolin loytamisesta." =D (Tuo aika varmuudella aukeaa jokaiselle, joka on ikina ollut missaan tekemisissa minkaanlaisten kuvausten kanssa..)
Tanaan oli myos niita paivia, kun duuni haittasi toisinaan hauskanpitoa, eli useampi hysteerinen komediasessio taukobussissa ja intensiivikeskustelu katkesi siihen, kun meidan ryhma haettiin kuvaamaan. Koska nama kaikki kohtaukset liittyivat siihen hyokkaykseen ja tulipaloon, joiden aikana olimme linnan pihalla, niin olimme luonnollisesti myos mukana melkein kaikissa kuvauksissa. Taukoa oli siis vain, jos satuttiin kuvaamaan sellaisesta kulmasta, missa just meidan kohtaa pihasta ei nakynyt.
Aloimme unelmoida lounastauosta jo kolmelta, mutta paadyimme catering-jonoon vasta puoli kuudelta :o Olisin ehka muuten ottanut vegepastaa, mutta oli jo niin huutava nalka, etta paadyin perunamuussiin, lihapataan ja broccoliin, joita taydensin viela salaattipoydasta riisisalaatilla (ja tietty popsin taas jonottaessa sen vesimeloniviipaleen..).

Death by chocolate

Olin taas ruuan jalkeen suht. taynna, ja ajattelin jattaa jalkiruuan valiin, mutta en vaan VOI jattaa valiin niiden Death by chocolate -kakkua... (Kuvassa).. Luottosotilas oli valinnut oman kestosuosikkinsa, Baileys-juustokakun, joten tuli sitten popsittua molempia. Juustokakku oli myos aivan ihanaa, mutten ehka pystyisi syomaan sita kokonaista palaa.

Camelot extras having a break

Ehdittiin lounaan jalkeen jonkin aikaa hillua normaalissa taukotilassa / sen ymparistossa. Tuossa ylla Donegalin lahja maailman naisille harjoittaa rutiiniaan =) Ei vaiskaan, tosi sympaattinen heppu, mutta hanta jaksaa lahinna viiden minuutin jaksoissa, minka kylla ilmoitinkin hanelle seka vihjeina, kasinukeilla, rautalangalla etta ihan suoraan sanottuna, joskin ehdottomasti molemminpuolisella huumorilla. Kuvasta nakee myos paremmin Pendragonin palvelijoiden (naiset) ja sotilaiden (J) asut. Alla puolestaan luottosotilas D plaraa asumisliitetta.

Camelot extras having a break

Sitten palattiin taas ulkosetille, missa meidan aiempi ampariporukka paasi suoraan toihin. En enaa edes muista missa jarjestyksessa teimme mitakin, mutta jatkona edellisillan hyokkaykselle ja tulipalolle, Arthur hyppaa muurille pelastamaan tyton, jota tulipalo uhkaa, ja he hyppaavat alas heinakuormaan.. Sitten me extrat muodostimme amparijonoja, tosin mina ja A tulimme siirretyiksi pois em. jonoista, ja sen sijaan olimme ensin aiemmilla paikoillamme, mista ryntasimme hakemaan lisaa ampareita yms. astioita, vetta varten. (Yhden oton aikana muuten stunt meni vahan pieleen, ja Arthurin tilalla varsinaisen hypyn suorittanut stunt-heppu paatyi tormaamaan naama edella tekolinnan muuriin.. Ei onneksi saanut sen pahempia ruhjeita, mutta naytti kieltamatta hetken verran silta, etta paan ymparilla lenteli pikkulintuja! Se ei edes ollut varsinaisesti kenenkaan moka, vaan ikava vahinko. Hanet oli kiinnitetty nosturikoyteen, jonka piti juuri oikealla hetkella nostaa hanet tarpeeksi korkealle - kohtauksessa muka muut lykkaavat hanet heinakarryn avulla sinne muurille - mutta nosturin kontrolleissa ollut heppu ei nahnyt kohtausta, joten oli harjoitellun ajastuksen varassa, ja jotain vaan meni ehka sekunnin murto-osilla pieleen..)

Pendragon soldier's sword

Jossain valissa ehdimme viettaa tovin taukobussissa, missa mm. rapsin kuvia luottosotilaan miekan yksityiskohdista. Halusin nayttaa ne kotona D:lle, kun yksi hanen kaverinsa on tehnyt studioille vastaavanlaisia aseita.

Pendragon soldier's sword

Puoliltaoin paastiin vaihtamaan kuteita, ja Daniel tuli hakemaan mut studion portilta, kun olin kirjautunut ulos. Vahan G vihjasi siihen malliin, etta viela voisi tulla Camelot-duunia (kuvaukset kestavat joulukuun alkuun asti), mutta saa nahda miten kay. Olisi kylla fantsua tehda lisaa!