Tulin vastikään seurakunnan ekasta kansainvälisestä yhteisötapaamisesta, johon meidän viestintäryhmä oli siis kutsunut eri kansallisuusryhmien edustajia, tarkoituksena luoda kontakteja ja tutustua toisiimme puolin ja toisin, sen sijaan että kaikki vaan puuhaisivat keskenään omissa pikku ryhmissään. Paikkana oli seurakunnan kahvila, ja tapaaminen oli vallan onnistunut. Omasta seurakunnasta oli viestintäryhmän lisäksi muutamia muita aktiivisia henkilöitä, ja eri kansallisuuksia edustivat mm. puolalainen pappi, joka toi mukanaan viisi tai kuusi Dublinin puolalaista, nigerialainen pappi, joka toimii Dublinista käsin koko afrikkalaisen yhteisön pappina, ja nigerialainen nainen, kolme tai neljä filippiinoa (onko tuo oikea kansallisuutta kuvaava sana suomeksi?), yksi intialainen, kaksi ja puoli sri lankalaista (lue: pariskunta ja todella suloinen pieni lapsi), brasilialainen nainen ja irlantilainen pappi, joka on tosin asunut aikoinaan vuosikausia Brasiliassa ja toimii nyt brasilialaisyhteisön pappina Irlannissa, ja yksi englantilainen (30v. Irlannissa, heh) ja tietty yksi suomalainen - minä! =D
Toimin jonkin aikaa teetarjoilijana ja keittiösiivoojanakin, muutaman muun viestintäryhmäläisen kanssa. Koko teejuttu alkoi hauskasti, kun kukaan ei oikein rohjennut olla ekana teen kimpussa, joten kipaisin hakemaan pöytäseurueelleni (se sri lankalaispariskunta) teetä, ja ennenkuin istuin itse takaisin pöytään, taisin käydä tervehtimässä tapaamisen puheenjohtajaa, ja palatessa menin suoraan hakemaan itsellenikin teetä, mutta pöytäseurue hihkui, että pöydässä oli jo mulle teetä - olivat vuorostaan hakeneet mulle teen!
Yksi nuori puolalaismies nauratti koko porukkaa, kun pohti ihan vakavana, miksi puolalaisten ja irlantilaisten on niin vaikea sosialisoida keskenään, vaikka periaatteessa ovatkin melko samanlaisia.. se hauska repliikki oli ihan vakavana esitetty esimerkkitapaus, jossa muutama samanikäinen puolalainen ja irlantilainen ovat porukalla jossain, ja molemmat kansallisuudet istuvat omissa ryhmissään, jossa puolalaiset keskustelevat politiikasta ja irlantilaiset jalkapallosta. Siinä vaiheessa kaikki repesivät, ja myöhemmin yksi vanhempi irlantilaismies kysyi em. puolalaisnuorelta, sattuisiko puolalaisyhteisöllä olemaan yhtään sopivaa jalkapallolupausta Irlannin riveihin.. =D (Ehkei niin hauska juttu näin kerrottuna, mutta paikan päällä varsin hilpeä..)
Olen aiemmissa viestintäryhmän kokouksissa ehdotellut jotain samantapaista joulukonserttia kuin Helsingin Pyhän Marian kirkossa, missä eri kansallisuuksien edustajat laulavat oman kulttuurinsa joululauluja, tai kaikille tuttuja joululauluja omalla kielellään. Tämäniltaisen keskustelun perusteella en pitäisi mahdottomana, vaikka idea toteutuisi täälläkin, ellei nyt vielä tänä vuonna, niin toivottavasti jo ensi vuonna. Tänään ei kuitenkaan tehty mitään sen kummempia suunnitelmia, vaan ideana oli nimenomaan tavata eri ryhmien edustajia ja luoda kontakteja. Ensi kerralla kaikkien on varmaan helpompi tulla mukaan, nyt kun ovat kokeneet, että tapaamiset ovat ihan rentoja ja epävirallisen oloisia, ja jopa hauskoja.