Aina puuskittaisen tuulen sattuessa kohdalle, sen kuulee parhaiten kylpyhuoneessa, ja sellaisina hetkinä iskee iso kaipuu Galwayhin, vaikka en ole edes käynyt koko kaupungissa sitten muutettuani Bray'hin (maaliskuussa '99). Alla silloinen kotitaloni, vanhalla kameralla kuvattuna ja huonolla käsiskannerilla skannattuna;
house4.jpg
Asuin siis kaupan yläpuolella - nuo talon kulmasta kaksi vasemmalle olevaa ikkunaa olivat olohuoneeni ikkunat, ja niiden vasemmalla puolella olevan nurkan takana oli ikkunallinen ovi jaetulle parvekkeelle, jossa kasvatin sittemmin (isossa ruukussa ja pesuvadissa) nurtsia kissoille, kun heitä ei voinut päästää siellä ulos.. Talon kulmasta kaksi oikealle olevaa ikkunaa olivat kaksi makuuhuonettani, ja niistä oikealle näkyy ovi jaettuun ulkoeteiseen, johon siis kavuttiin ulkoa kapeita portaita pitkin. Kylppärin ikkuna oli talon sisäpihalle päin.
Tuulenpuuskat, sellaisina kuin ne kuuluvat nykykylppäriimme, tuovat elävästi mieleeni puuskittaisen tuulen Salthillissa, ja varsinkin makuuhuoneen ikkunoista näkyvän, tavallaan hiukan karun, Ard Na Maran alkumutkan, viereisen talon aidan ja siihen kiinnitetyn kadunnimikyltin. Se on nimenomaan jäänyt mieleen sateisena ja tuulisena näkymänä, jota rakastin. On mulla siitäkin muistaakseni kuvia jossain, mutta en ole koskaan skannannut.
Silloinen kotini taitaa olla nykyisin loma-asuntona - oli ainakin jokunen vuosi sitten. Sitä varhaisempaa historiaa löytyy mm. täältä;
In 1970, John took over one of his father's two shops after returning from England. The Mulholland family also owned the Hilltop Hotel, a popular musical venue in Salthill from the early 1950s until 1989, when it was rebuilt as apartments.
Googletin osoitteella, mutta löysin vaan vanhan jutun kys. talossa asuneesta pillerikauppiaasta.