Talla kertaa kuvaton ja sillisalaattimainen kirjoitus..

Mulla oli aamulla aika omalle laakarille, kun piti uusia reseptit, yms. Tuli vahan kiire, mutta ehdin kuitenkin ajoissa paikalle. Vastaanotossa sitten selvisi, etta mulla olisikin aika jollekin toiselle laakarille - aikaa varatessa eivat maininneet moisesta mitaan, ja oma laakarini kylla nakyi olevan paikalla, mutta ehka hanella oli sitten kiiretta. Sain odotella ainakin 10 minuuttia siina odotushuoneen puolella, ennenkuin kutsuttiin ja ohjeistettiin menemaan ylakertaan. Siella oli pienempi odottelutila, missa odottelin varmasti toiset 10 minuuttia..

Kun vihdoin paasin lekurin puheille, han ei jostain syysta paassyt tarkistamaan potilastietoja koneelta - antoi ymmartaa systeemin seisovan koko talossa. Han sitten kyselikin, muistanko mita laakkeita otan =D No muistinhan ma niiden nimet, mutta vahvuuksien kanssa oli pienta epavarmuutta, kun niita on ajan mittaan vaihdeltu. Han kuitenkin kirjoitti sitten kolmen kuukauden reseptit manuaalisesti, ja mittaili siina kaikki rutiinit - selvisi, etta pituuskasvuni naemma jatkuu, lol.. Olen siis ollut aina 178cm pitka, mutta talla kertaa 179cm :o (Mitattiin ihan asiallisesti, etta tulos on kylla luotettava.) Valitettavasti, myos leveyskasvu jatkuu :o

Muistin mainita myos oireilevan oikean nilkkani, ja saan sen takia lahetteen fysioterapeutille. Se onkin varmasti oikea osoite, koska huomaan usein pitavani kys. nilkkaa taysin vaaranlaisissa asennoissa, missa se on jannittyneena, ja sen jalkeen sitten kipea. Hankalaa yrittaa opetella pois moisesta.

Laakarilta paastyani, vein pari palkkashekkia pankkiin, ja tyhjensin tilini ripaukseen Imatran yhtiovastikerasteja. Joku oli piirtanyt yhteen pankin esitteeseen hilpean kuvan, joten nappasin esitteen mukaani.. :-#

Sitten menin vakioapteekkiin hakemaan kuukauden laakkeet, ja apteekkari huomasi, etta reseptissa on muutos. Han antoi mulle kuitenkin ne laakkeet, mutta palautti myos reseptin, ja pyysi etta kavisin 'jossain vaiheessa' korjauttamassa sen laakarilla =D (Ihana apteekkari.. muutenkin tosi persoonallisuus..) Ajattelin, etta menisin saman tien, kun olin liikkeella, joten kavelin takaisin klinikalle, missa oma laakarini sitten korjasi ne kaikki kolme reseptia. Vein yhden takaisin apteekkiin, ja tulin sitten Tescon kautta kotiin, kun tuli yhtakkia mieleton hedelmahimo. Ostin pussillisen omenoita, toisen satsumia (tms.), kurkun ja pari litraa appelsiinimehua. Nam!

Paiva oli aurinkoinen ja kuumahko, joten lahdimme ajelulle =D

Ajattelimme menna ensin Hell Fire Club'ille, Dublinin vuorilla. Mulla oli kylla autossa mukana vaellusmonot, mutta kun Danielin mukaan sinne olisi kunnon kavelypolku (joskin lopuksi kuulemma hitusen jyrkempi), en viitsinyt vaihtaa kenkia, vaan lahdin kangastossuilla.. Reitin alku olikin ihan helppoa hiekkatieta - ja loivaa ylamakea.. (Nimim. huonossa kunnossa) Sitten siirryimme sen verran jyrkalle polulle, etta mun piti kaantyilla vahan valia katsomaan taakseni, varmistaakseni etta uskaltaisin yleensa tulla sielta myos takaisin (ilman helikopterin apua). Kiivettiin hyvan matkaa, mutta sitten polku jyrkkeni niin hankalaksi, etta en enaa selvinnyt kangastossuilla (enka missaan nimessa olisi paassyt niilla takaisin alaspain..) Rapsaisin vain pari kuvaa nakymasta Dublinin yli, ja palasimme sitten autolle. Vahan harmitti, kun se paikka jai nyt edelleen nakematta! Pitanee odotella jonkin aikaa ennen seuraavaa yritysta, niin ehdin unohtaa miten jyrkka se polku olikaan...

Seuraavaksi ajoimme Glencree'hin, missa soimme taas lounasta. Daniel soi kalaa (mika oli kuulemma todella hyvaa, ja nayttikin silta), ja mina soin henkilokunnan suosituksesta uppopaistettua brie-juustoa.. Ooohhh.. Se oli aivan taivaallisen ihanaa! Lykkasin jo kuvia Facebookin puolelle, mutta en nyt jaksa viela flickr'oida, eli taman paivan kuvat tulevat aikanaan.. Daniel joi kahvia ja mina ihanan kylman oluen. Sitten palasimme Sally Gapin ja Roundwoodin kautta kotiin, ja istuimme viela tovin puutarhassa, kun aurinko paistoi ihanasti.