Kavin aamupaivalla taas R:n ja pikku-R:n kanssa Tescossa. Menomatkalla ostin GameStopista The Sims 2 IKEA-pakkauksen (vihdoinkin!), ja Tesco-listalla oli vain pari kevytta juttua, mutta TAAS tuli ostettua kassit tayteen, ja olkapaa karsi kotimatkalla..
H tuli taas jonkin verran myohassa, huoh.. Luimme eilen aloitetun Barbie-kirjan loppuun, ja lukeminen meni taas aika sujuvasti. Tuossa kirjassa oli kaikki kohdallaan: helpot ja lyhyehkot tekstit, tasokkaat kuvat, ja H:a oikeasti kiinnostava 'tarina' - jos sita nyt voi tarinaksi kutsua.. lahinna kyseessa oli sarja tavallista pidempia kuvateksteja, mutta kun H on kiinnostunut Barbie-nukeista, hanta kiinnosti myos tietaa mita kirjan nuket touhusivat, eli han halusi lukea lisaa...
Perjantain kunniaksi jatimme matikan valiin, ja H alkoi varittaa urakalla. Ensin han varitti kuvia itse tuomastaan paksusta varitysvihkosta, ja han kopioi sielta myos muutaman kuvan laittamalla tyhjan paperin varityskuvan paalle ja jaljittelemalla sitten vihkon piirroksien aariviivoja. Olin tanaan IKEA-Sims-natsi, enka sulkenut omaa peliani, etta H olisi saanut pelata kokkauspeleja... Niinpa varityssessio jatkui viela Dora the Explorer -kirjan parissa, jonka ostin jokunen kuukausi sitten H:a varten. Lopulta S tuli hakemaan H:a, tullessaan toista kotiin.
Olen pyrkinyt piilottelemaan simeja H:lta, monesta syysta.. (Tuntuu jotenkin luonnottomalta puhua "simeista" suomeksi, kun ei oikein tieda mita sanaa kayttaisi.. En haluaisi puhua "simseista", kun tuplamonikko tokkii, ja "simssit" kuulostaa korvaani viela pahemmalta.. Puhun siis "simeista", vaikkei sekaan kuulosta oikein luonnolliselta..) Ensinnakin pelin virallinen ikaraja on 12+ (ja muistaakseni Nightlifen osalta 15+). H on vasta 9-vuotias, vaikka hanta voisi luullakin 12-vuotiaaksi, jos ei tuntisi. Eihan siella tosin valttamatta ole mitaan 9-vuotiaalle sopimatonta, varsinkin jos sita pelaisi aikuisen kanssa, joka osaisi valttaa simien liiat romantiikat, woohoo't, yms., mutta sen lisaksi itse peli on (kaikkine mahdollisine lisaosineen) aivan liian monimutkainen 9-vuotiaalle, jonka ainoat tietsikkapelikokemukset ovat simppeleilta lasten pelisaiteilta, mallia "veda hiirella virtuaalinukelle erilaisia asuja", "koristele kakku" tai "tassa on malliannos, kokoa samanlainen annetussa ajassa"... Voin hyvin kuvitella miten turhautunut H olisi, jos han saisi kokeilla fantastisen realistista pelia, mutta simeilla menisi pian huonosti, kun kaikista tarvepalkeista on huolehdittava, toissa on ehdittava kayda, kavereiden kanssa on oltava yhteyksissa, jne.. Eika rakentaminenkaan ole tottumattomalta niin nopeaa, kun menuja riittaa, ja jokaisessa on hurjasti sisaltoa... Ja sitten on viela puhtaasti itsekas syy: en halua sotkea omaa peliani, koska Sims2:ssa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tietty olisihan mahdollista kayttaa jotain erillista naapurustoa.. Joka tapauksessa, vetoan toistaiseksi pelin ikarajaan!
H huomasi muutama kuukausi sitten jonkun Sims2-kotelon, ja aavisti jo pelkan kotelon perusteella, etta kyseessa on jotain fantastisen hienoa. (Han ei ole nahnyt kys. pelia missaan koneella, koska han kay lahinna vain yhden koulukaverinsa luona, eika siellakaan ole tietsikkaa, kuten ei H:nkaan kotona toistaiseksi. Ja jos han olisi nahnytkin pelin jossain, olisin kylla kuullut siita enemman kuin tarpeeksi!) Han kysyi voisiko pelata sita, ja mulla pyori hetken mielessa kauhutulevaisuus, jossa lukuharjoituksista ei tule mitaan, kun H haluaisi pelata TS2:a, ja hanet pitaisi lopulta raahata pakottamalla kotiinsa, kun ei haluaisi irtautua pelista.. (Jos aikuiselle kay pahimmillaan pelin kanssa noin, niin miksei sitten 9-vuotiaalle!) Sitten katseeni osui kotelon ikarajamerkintaan, ja hetki oli pelastettu. H tyytyi ikarajavastaukseen - ainakin silla kertaa.