Keskiviikkona oli toinen iirintunti (ts. kaksi tuntia). Ekalla tunnilla ollut kanadalaisnainen ei tullut enaa toiselle tunnille =( Juttelin ennen tunnin alkua ryhman vanhimman jasenen kanssa - olimme ensimmaisina paikalla. Han on jo elakkeella, ja haluaa nyt oppia keskustelukelpoisempaa iiria, kun oli aikoinaan koulussa oppinut lahinna kielioppisaantoja. Han pohti, mahtaako se kanadalaisnainen tulla toiselle tunnille.. Kys. nainen oli arviolta 60+ ikainen, puhui vain englantia, eika tiennyt ainuttakaan iirinkielista fraasia tms. En siis ollenkaan ihmettele, etta kurssin alku tuntui hurjalta, kun itsekin olin tovin kuin avantoon hypanneena (vaikka iiria nyt on tullut kuitenkin kuultua ymparistossa enemman tai vahemman paivittain jo 15 vuoden ajan, niin etta joitakin fraaseja on pakostakin tarttunut mieleen). Asennoiduin kuitenkin niin, etta olen maksanut kurssista, joten aion menna jokaiselle tunnille, vaikka osa sisallosta menisikin yli hilseen. Ja kylla jo ensimmaisen illan jalkeen huomasin, etta olin oppinut hurjasti uutta!

Itse asiassa, siita on mulle etua, etta olen nyt ryhman ainoa ei-irlantilainen. Kaikki muut ovat aikanaan oppineet iiria koulussa, ja osalle on tyypilliseen irlantilaiseen tapaan puhuttu lapsena iiria, joten heilla on huomattavasti paremmat lahtokohdat kuin minulla. Niinpa, jos teemme ryhmajuttuja, opettaja tekee ne minun kanssani =D Meilla oli esim. keskiviikkona ryhmalukemisena printattu artikkeli viime marraskuisesta protestista Teheranissa, missa rikottiin brittilahetyston ikkunoita yms. Opettaja halusi testata miten paljon ymmarramme luettua tekstia. Han kavi sitten minun kanssani lapi artikkelia, ja ymmarsin itse asiassa yllattavan paljon - luetun ymmartaminen on helpompaa, kun siina ehtii miettia ja paatella, ja voi lukea tekstia uudelleen.. Esim. iirinkielisten telkkariuutisten ymmartaminen on hankalampaa, varsinkin jos ei heti saa kiinni aiheesta, tai jos jutussa kaytetaan ihan tuntemattomia erikoissanoja (esim. joku tiedejuttu tms.). Puhe on kuitenkin sen verran nopeampaa, eika siina ehdi miettia, kun on jo siirrytty seuraavaan aiheeseen.

En tieda milta kurssi tuntuu muiden mielesta, mutta kun itselleni periaatteessa kaikki materiaali on uutta, niin eteneminen menee kylla aika vauhdilla.. Opettaja saattaa esim. antaa meille pinon monisteita, pyytaa lukemaan tietyn monisteen (tai kirjoittamaan monisteen tehtaviin vastaukset) - selittaen samalla jotain ihan muuta kielioppijuttua ja kirjoittaen sen selityksia taululle, niin etta kun kirjoitan itselleni taulumuistiinpanot ylos, en pahemmin ehdi vilkaisemaan sita monistetta, kun opettaja sitten jo kysyykin tuliko ymmarrettya teksti (tai kysyy iiriksi kysymyksia tekstiin perustuen) tai pyytaa vastauksia niihin tehtaviin :o Olenkin paatynyt lyijykynalinjalle, tehden tavattoman sotkuisia ja kiireisia muistiinpanoja tunneilla, ja puhtaaksikirjoittaen ne kotona siistimmin, eri varisilla tusseilla jne.. Ehdin jasentamaan ne asiat vasta siina puhtaaksikirjoitusvaiheessa. Mutta kun kurssin kesto on kaikkiaan vain kymmenen iltaa, olen itse asiassa tosi tyytyvainen hurjaan etenemisvauhtiin, koska siina saa tosiaan rahalle vastinetta!

Sain vasta asken valmiiksi keskiviikon muistiinpanojen puhtaaksikirjoitusvaiheen - tuloksena 18 A4-sivua :o Huomaan myos saavani paljon enemman irti omista iirinkirjoistani (jotka kaivoin taas esille), ja hihkuin innosta kun huomasin ymmartaneeni Twitterin iirinkielisista uutisista jotain =D Olen jo tassa vaiheessa huolissani mita teen sitten kurssin loputtua, kun ei olekaan enaa viikottaista aktiviteettia aiheeseen liittyen.. En haluaisi laiskistua ja "unohtaa" esim. lukea netista jotain tuoretta materiaalia iiriksi. Ehka yritan sitten muistaa puhua iiria kotona.. Olen ma kylla jonkin verran puhunutkin! (Kysyin muuten opettajalta sen utaretyynynkin - se oli tosiaan piliúr útha!)

Piti tassa blogittaa jotain muutakin, mutta ehti unohtua :o