Nettilehtikierroksella tuli (taas kerran) mieleen ihmetella miten ihmiskunta yleensa selviytyi yhtaan mistaan ennenkuin kriisiapu keksittiin?

En nyt sinansa pida moista keksintoa ihan turhana - on varmasti tilanteita, missa sille on akuuttia tarvetta (kouluammunnat, suuronnettomuudet, pienemmassa skaalassa vaikka tulipalot, liikenneonnettomuudet, yms.), mutta nykyisin vaikuttaa lahinna silta, etta lansimaissa on menty asian suhteen aika overiksi..

"Koira kuoli - perheelle on annettu kriisiapua."

"Lukiolainen ei lapaissyt koetta - koulu on jarjestanyt oppilaalle ja hanen vanhemmilleen kriisiapua."

jne..

Kun ajattelee, etta ei niin kovin kauan sitten, Suomessakin koettiin sotia sun muuta, eika kukaan jarjestanyt kenellekaan mitaan kriisiapua, niin mita ihmisille on sittemmin tapahtunut, kun nykyisin kukaan ei tunnu selviytyvan yhtaan mistaan ilman valitonta kriisiapua?

Olen epatietoisuuden tilassa - saisinko pari pakettia kriisiapua ranskalaisilla ja salaatilla, kiitos?