keskiviikko, 13. elokuu 2008
Panihida
En ollut ennen kaynyt Pyhan Nikolaoksen kirkossa Imatralla (itse asiassa luulin, etta se on edelleen tsasouna, mutta nakojaan se vihittiin kirkoksi v. '86!), mutta ortodoksinen tuttu ehdotti panihidaa isani muistoksi, ja ajatus tuntui ihan kauniilta, joten kavimme tanaan sitten viettamassa sellaista.
En tieda ortodoksimenoista oikeastaan yhtaan mitaan, eli menimme vain paikalle sovittuna aikana ja kokotimme sitten tuohusten kanssa siella. Olihan siina ihan kaunis tunnelma, ja itse kirkko on todella kaunis, varsinkin sisalta. Panihidasta tuli ekumeeninen, kun kahdeksan hengen porukassamme oli ortodokseja, luterilaisia ja katolinen (mina).
Rapsaisin kuvan Hm:n pojista ykkosissaan (kuva julkaistu Hm:n luvalla). Pojilla olisi ollut niin kova meno paalla, etta nayttavat kuvassa just sellaisilta, etta "meidat pakotettiin seisomaan hetki paikoillaan" =D... Olivat kylla ihan kauniisti sitten kirkossa. Oikein harmittaa, etta jatin kasilaukkuni (kameroineen) ovelle, enka sitten saanut kuvaa siita hetkesta, kun pojat pitelivat kauniisti omaa tuohustaan ja seisoivat meidan muiden kanssa paikoillaan. Sen jalkeen he sitten lahtivatkin vahan tutkimaan paikkoja, mutta ihan kiltisti kuitenkin.
Tassa olimme..
Tuohukset poydalla (en tieda, onko tuolla joku muu nimi, kun en tunne ortodoksitermeja).
T:n kummi otti minusta kuvan panihidan jalkeen, ja pikku-O:kin ehti kuvaan!
Viela muutama turistirapsy..
Otin kuvan myos isa Timosta, mutta en voi julkaista, kun kuvan toinen henkilo ei halua kuvaansa nettiin.
Tassa nakyy paremmin tuo paikka missa vietimme (oikea termi?) panihidaa. Isani tosin totesi, etta han ei ole ortodoksi, han on paradoksi.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.