Perjantaina lahdettiin alkuillasta ajamaan kohti Kilranea (Co. Wexford), mista oli tarkoitus hakea perakarry, vai miksi niita kutsutaan.. Siis ihan sellainen kevyt, missa ei ole edes mitaan laitoja, vaan sita kaytetaan vain moottoripyoran kuljetukseen (muuten menisi tietty ajamalla, mutta jos moottoripyoraa ei ole rekisteroity, niin silla ei voi ajaa julkisilla teilla).
Tuossa ekassa kuvassa rapsy ihan tuosta Bray Seafrontilta - ajattelin kuvata Bray Head'in, kun se on viela gorse-puskista keltaisena.. Saattavat nimittain taas polttaa nuo gorse-pensaat (ai miksi? no sen takia, etteivat ne syttyisi palamaan!! Lol..) ... Toisessa kuvassa rakastamani nakyma N11-tielta, eli kun tullaan Bray'n suunnasta Glen of the Downs'iin, ja just tuossa kohtaa nayttaa kuin ajettaisiin suoraan pain viidakkoa =D Turisteille muuten vinkkina: jos satutte nimenomaan suunnistamaan kohti Glen of the Downs'ia, niin sinne parkkipaikalle kaannytaan melko pian tuon kuvassa olevan mutkan jalkeen - sita ei ole oikeastaan mitenkaan merkitty tienvarteen, ainakaan niin etta paikkaa tuntematon ehtisi enaa siina vaiheessa kaantya sinne, joten kannattaa jo tassa vaiheessa pysytella vasemmalla kaistalla (parkkikselle vieva lyhyt tie on siis myos vasemmalla) ja olla silma tarkkana..
Etelaa kohti ajaessa huomaa pian, etta maisemat ovat siella pain loivempia kuin esim. Wicklow'n ja Dublinin vuoristo. Kaikenlaisia nyppyloita on siellakin matkan varrella, mutta ovat muodoiltaan pyoreampia.
Tama pikamatka oli mulle suurelta osin uutta maisemaa, koska en ollut ennen kaynyt Wexfordissa pain. Olen kerran kaynyt Waterfordissa (VUOSIA sitten), mutta sinnekin tuli mentya eri reittia.. Ferns vaikutti kivalta paikalta..
...Enniscorthy puolestaan vaikutti ihan kammottavalta - ankea ja harmaa, ahdistava.. Tosin nakyi siella olevan ainakin yksi viihtyisan nakoinen pub, joten ehka olisi reilua kayda siella joskus tallustelemassa vahan ympariinsa, eika muodostaa mielikuvaa pelkan pikaisen lapiajon perusteella.
Tassa valissa sitten saavuimme perille ja Daniel osti sen perakarryn.. Myyjalla oli autotalli taynna upeita vanhoja moottoripyoria (3 x Indian, joista yksi osina, yksi H-D, yksi Suzuki, ja pari muuta), joista sain ottaa kuviakin, mutta ymmarrettavista syista, han toivoi ettei niita kuvia laitettaisi nettiin.
Paluumatkalla yritin sitten rapsia juttuja, joita en ehtinyt menomatkalla rapsia, mutta vilahtelivat niin nopeasti ohi, etta tuloksena on aika surkeita otoksia..
Enniscorthy ei nayttanyt ihan yhta kamalalta, kun sita lahestyi etelasta pain (ylla)..
Meilla oli alunperin tarkoituksena pysahtya vaikka Wexfordissa syomaan, mutta jo menomatkalla tuli mieleen, etta meillahan ei ollut siihen perakarryyn valoja (tai edes heijastinteippia, tms.), joten olikin sitten kiirehdittava takaisin kotiin, kilpaa laskevan auringon kanssa.. Koska olimme kuitenkin nalkaisia, ja Danielin on lisaksi pidettava sokeriarvot tasapainossa, niin pysahdyimme Fernsissa (ylla) bensikselle, jossa oli myos Londis -kauppa.
Londisista oli valitettavasti voileivat loppu, eika heilla ollut tavisleipaakaan, joten paivan paaruuaksi paatyi sitten italialaisittain maustettuja suolakekseja, kinkkua ja juustoa. Maistui kylla hyvin!
Oltiin kotona tarkalleen 9:20pm, ja hihiteltiin kolisevalle perakarrylle.. Sen ramppi nimittain oli vain parilla nippusiteella kiinni, joten metalli metallia vasten ja kuoppaiset pikkutiet.. (Toki paatiet ovat hyvassa kunnossa, mutta muuten taalla on todella kuoppaisia teita!)
maanantai, 11. toukokuu 2009
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.