Iltalehden saitilla oli artikkeli asiasta, jota olen itsekin ihmetellyt jo vuosia - Näkymätöntä kuluttajansuojaa. Lahinna olen miettinyt, miten on mahdollista, ettei nykytekniikalla saada aikaan kuitteja, joiden teksti ei haihtuisi olemattomiin. Osattiinhan ennenkin! Ma olen esim. saastanyt kuitteja matkoilta, ja liimannut niita valokuvien kanssa albumeihin ja leikekirjoihin. Jostain 80-luvulta peraisin olevat kuitit ovat edelleen taysin luettavissa, mutta jo viime vuoden marraskuussa tehdyn matkan kuitit ovat muuttuneet melkein kokonaan valkoisiksi lapuiksi, mita osasin kylla odottaakin, kun kuitin liukkaasta ja ohuesta paperista huomaa heti, millaiset kuitit tulevat haihtumaan ja mitka kestavat vuosikausia.. Jos ostaisin jotain kallista, minka takuulappuna olisi vain tuollainen moderni pimpelipom-taikakuitti, ottaisin kuitista kylla lahikuvan heti tuoreeltaan, mutta ei pienempien kuittien kanssa viitsi..