DSCN5326-normal.jpg

Helmikuun loppuun tuli spontaani Galway-reissu, kun M:lla oli taas asiaa sinne, ja päätin viime hetkellä lähteä seuraksi.

Oli tarkoitus ottaa enemmän kuvia kuin edellisellä reissulla (vaikkei nyt mentykään ihan keskustaan asti), mutta tuli sitten otettua kunnon kameralla vain KOLME kuvaa - yksi bensikseltä ja kaksi motarilta =D Loput uuden puhelimen kurakameralla otettuja Instagram-räpsyjä..

_01-normal.jpg    _02-normal.jpg

Ajoin taas aluksi Naas'iin, josta jatkoimme sitten M:n autolla eteenpäin. Pysähdyttiin tällä kertaa vain tankkaamaan - ei siis vessataukoja! Ihan tavaton ihme =D

_03-normal.jpg    _04-normal.jpg

Kierreltiin Merlin Park -sairaalan alueella etsimässä kahvilaa. Siellä oli kuulemma ollut oikein lounasravintola, mutta se oli sittemmin suljettu.. Kahvila löytyi yllättävän pienestä rakennuksesta, kun taas isommissa rakennuksissa (joissa olisi kuvitellut olevan jotain kahvilatyyppistä paikkaa) ei ollut edes kahviautomaattia. Todella omituista! Potilaat toki saavat varmasti kahvia tai teetä, mutta käyhän siellä muitakin - esim. potilaiden vieraat, ja ajanvarauspotilaat. Kun vielä muistaa Galwayn tyypilliseet sateet, niin kiva sitten seikkailla laajahkolla sairaala-alueella sinne kaukana olevaan parakkiin kahville.. Vaikka menisi autolla, niin silti saa kävellä parkkiksilta..

Se kahvilan neiti muuten zoomaili jossain omissa maailmoissaan, onnistuen sotkemaan todella simppelin tilauksen aika täydellisesti.. =D Me siis ostettiin vaan kahvit, ja popsittiin sitten puolisalaa pikkupurtavia omasta pussista - LIDLin Italiamo-bruschettaa, amaretti-keksejä, ja kirsikkatomaatteja.

_05-normal.jpg

Ihania vintage-tuoleja odotustilassa.. Sain ladattua puhelimenikin..

_06-normal.jpg

Mentiin lounaalle The Huntsman Inn'iin. M tilasi luxury fish pie, ja minä chicken goujons.

_07-normal.jpg    _08-normal.jpg

Ruoka oli todella hyvää. Valitettavasti, otin kuvia vain puhelinkameralla, joka on siis ihan ahterista, kuten näkyy..

Omat kanapalani olivat ihanan isoja ja herkullisia, chipsit (aah, tuplamonikko..) aika täydellisiä, valkosipulimajoneesi on aina hyvää, ja salaattia olisi mieluusti voinut olla isompikin pino.

_09-normal.jpg    _10-normal.jpg

Oli tarkoitus "vain vilkaista" jälkiruokamenua, mutta kun emme vielä olleet tuskallisen täyteenahdettuja, niin toki piti sitten tilata vielä jälkiruokaakin...... M:lla taisi olla valkosuklaa-panna cotta, ja mulla tiramisu. Molemmissa annoksissa oli ohella appelsiinisiivulle aseteltu jäätelöpallo, jotain tosi hyvää marjakastiketta, ja runsas ripaus tomusokeria.

Jälkiruuatkin olivat todella ihania, mutta kumpikaan ei muistaakseni jaksanut ihan kaikkea, ja sitten OLI tuskallinen olo! LOL

_11-normal.jpg    _12-normal.jpg

Paluumatka meni lähinnä vaikertaen, ja vannoen ettei kumpikaan enää ikinä tilaisi jälkiruokaa.. =D

Ihmettelimme taas, ettei ollut varsinaista tarvetta vessatauolle, mutta oli silti pakko pysähtyä Enfieldissä, kun siellä on se kiva käsikuivain, joka tuntuu "ilmanystyröiltä"..

Ajoin sitten takaisin Bray'hin, ja olin kotona joskus melko myöhään illalla. Kyseessä oli perjantai-ilta, jolloin talon narsisti menee aina lapsuudenkaverinsa luokse, viipyen usein pitkälle aamuyöhön asti. Normaalisti (joulukuusta asti) hän olisi käyttänyt minun autoani, kun ei viitsi korjauttaa omaansa, mutta nyt kun tarvitsin itse autoani, hänen piti tietty järjestää itselleen kyyti. Oli saanut kyydin sinne päin toiselta tutultaan, ja suunnitteli rimpaisevansa saman tutun kuskaamaan myös kotiin päin. Osasin kuitenkin odottaa puhelua, joka sitten tulikin, melko pian sen jälkeen kun olin tullut kotiin - että minun olisi pitänyt käydä hakemassa hänet sieltä.

No, vitutti, mutta lupasin silti hakea, kun ei huvittanut kuunnella sitä raivoamista mikä seuraisi, jos EN hakisi. Sanoi rimpaisevansa kun olisi "valmis".

Olin itse suunnitellut rentoutuvani rauhassa telkkaria katsoen, pitkän reissun päätteeksi, nauttien narsistikusipään poissaolosta. Meni sitten kuitenkin koko ilta perseelleen, kun odotin taksipuhelua. En voinut alkaa katsoa mitään telkkariohjelmaa, kun en ehkä olisi voinut katsoa sitä kokonaan. En voinut vaihtaa rennompiin vaatteisiin, kun piti lähteä taas ulos jossain vaiheessa, jne.

Kello tuli yksi, eikä puhelua kuulunut. Laitoin sitten monot jalkaan ja takin päälle, ja soitin olevani lähdössä hakemaan narsistia. Se vittupää ilmoitti, ettei ollut vielä "valmis", ja raivosi sitten puhelimessa, kun sanoin että joko hakisin hänet just sillä hetkellä tai saisi soittaa itselleen taksin.

Sai sitten soittaa itselleen taksin.

Siis tiedän että narsistit ovat päästään vialla, mutta silti.. Miten sisäsiittoisen vinogeeninen pitää olla, että odottaa jonkun toimivan taksina pitkän päivän ja muutaman sadan kilometrin jälkeen, ettei vaan joutuisi maksamaan kuuden kilometrin taksimatkasta?

Menin sitten itse nukkumaan, kun halusin herätä aikaisin aamulla varaamaan Thatsitille akuuttiaikaa eläinlekurille, kun puolet naamastaan oli turvoksissa.