Siis vittu..

Hain Oimon elainlaakarilta - yksi maailman suloisimpia asioita on nukutuksesta heraileva kissa.. Han oli kylla kotimatkan ajan aika hermostunut, niin etta laatikon painopiste siirtyi jatkuvasti, ja valilla Oimo valui laatikon etuosaan, nojaten melkein koko painollaan laatikon oveen.. Se ovi on osittain rikki, mutta pysyy kylla turvallisesti kiinni, kun sen oikein kiinnittaa. Joka tapauksessa, en halunnut luottaa siihen etta ovi kestaa, joten yritin liu'uttaa Oimoa laatikon toiseen paatyyn.

Vastaanotolla suosittelivat, etten ruokkisi Oimoa ennenkuin joskus iltakymmenelta. Meilla oli kuitenkin vahan kuivaruokaa toisessa ruokakupissa, ja kun paastin Oimon laatikosta, han ryntasi suoraan murkinalle! Soitin varmuuden vuoksi elainlaakarille ja kysyin voinko antaa pojan aterioida.. Oli kuulemma OK, kunhan vahdin ettei oksentele / tukehdu..

Kavely on sellaista ihanaa kannisen horjuvaa, mutta koko alakerta piti tutkia tarkasti, jaakaappitarkistusta myoten.. Pari kertaa han hyppasi tuolille, mutta takakroppa ei seurannutkaan mukana, vaan jai roikkumaan.. Oimo oli nolona - "ihan tarkoituksella hyppasin noin.. mitas tuijotat?!".. Kun han lopulta oikaisi patterin alla olevalle kylpparin matto -pedilleen, niin eiko saatanan anopin pitanyt JUST silloin nousta TV-tuolistaan ja alkaa viikata Oimon viereisella patterilla kuivuneita vaatteita!?! Siis VITTU! Etta ei voinut antaa toisen levata rauhassa..

Oimoa sitten vitutti se hairinta sen verran, etta nousi taas ja alkoi hoiperrella pitkin alakertaa, hakien paikkaa missa saisi ottaa rauhassa nokoset.. Nyt han on keittion tuolilla, joka on hanelle liian pieni..