Sunnuntaista tuli ihan tarpeellinen lepopaiva. Olin kylla suunnitellut, etta menisin jatkamaan sen isan asunnon raivaamista, kun sitten en taas paase tanne toviin, mutta lusmuilimme koko aamun, ja sitten paatimme vain kayda iltapaivalla isani haudalla. Parempi niin, vaikka tavallaan menikin yksi matkapaiva ns. hukkaan.
Onneksi ei satanut, kun menimme Hm:n ja poikien kanssa hautausmaalle. Oli rauhallista kavella siella - (virallisesti) Tainionkosken hautausmaa on aika ilmavan tuntuinen, eli hautoja ei ole sullottu liian lahelle toisiaan. Otin paljon kuvia kukista, ja korjasin sateen kostuttamat kortit talteen. Kuivasin niita myohemmin mm. Hm:n saunassa! Haudalla tuli mieleen isan jattama lappu, jolle han oli kirjoittanut lainauksen; "Alkaa itkeko haudallani, en mina ole siella". Tottahan tuo on.
Myohemmin soimme nouto-pizzaa, ja hyvaa oli. Pakko saada joku irlantilainen pizza-lafka lisaamaan sinihomejuuston listallensa.. On se vaan niin herkkua. Mizzoneille olen sita ainakin pariin otteeseen ehdotellut, mutta toistaiseksi ei ole toiminut!
Tanaan sitten Hm vei ensin N:n kerhoon, ja sen jalkeen han lahti O:n kanssa kuskaamaan mua isan kampille. Jatimme auton Matinkadulle, ja lahdimme katsomaan olisiko yhdessa vaatekaupassa (H&M?) ollut isommassa koossa samanlaista alle €15:n neuletakkia, jonka Hm osti itselleen viime viikolla isani hautajaisia varten. Kauppa aukesi vasta kymmenelta, joten meille jai puolisen tuntia tallustella lahiymparistossa. Otin Danielille vahan kuvia, ja tormasimme isan valokuvaajatuttuunkin, jonka kanssa sovin hautajaisten jalkeen, etta menen huomenna katsomaan mita kuvia hanella on isastani, josko haluaisin joistakin kopioita. Hm tulee kai mukaan.
Kauppa aukesi sitten, mutta niita takkeja ei ollut isompina =\ Kaytiin viela Suomalaisessa kirjakaupassa ja EuroMarketissa, sitten Hm ja O lahtivat kotiin, ja mina menin jatkamaan raivausta. Soittelin myos hiukan paperiasioista, ja huomenna on taas poikettava sinne tanne, kun on viimeinen kokonainen paivani Imatralla, taman reissun aikana. Juttelin myos puhelimessa R:n kanssa. Han kertoi tarkemmin isani kuolemasta (kun oli yksi paikalla olleista ystavista), mika oli hyvin kaunis ja rauhallinen. Tuli selvitettya myos joitakin aiempia asioita, ja lupasin jatkaa isani aloittamaa kesavihkoperinnetta, kunhan saan hiukan mallia niista aiemmista.. Mulla on kylla jo pari ideanpoikasta valmiina! Pitanee tehda syysvihko..