En nyt halua pilailla vakavalla sairaudella (itsellakin yksi laheinen tapaus), mutta kun en ole muutamaan paivaan pystynyt syomaan melkein mitaan, olen ihmetellyt entista enemman, miten joku voi vapaasta tahdostaan tehda paatoksen olla syomatta. Siitahan tulee aivan kammottava olo!
Edellisessa entryssani jo mainitsinkin sunnuntaisesta vilukohtauksesta, ja kommenttipuolella kerroin maanantain menneen banaanin voimalla. Vaikka eritteita ei olekaan lennellyt, olen ollut siita asti koko ajan tosi huonovointinen. Jo ajatus ruuasta on puistattanut. Sain ajan omalle lekurille vasta perjantaiksi, enka halunnut sita ennen joutua sairaalaan tiputukseen, joten olen pakottanut itseni syomaan jotain niin usein kuin mahdollista. Lahinna muutama lusikallinen maustamatonta jugurttia tai ananaspaloja kerrallaan - tanaan soin vahan riisia. Yllattaen, Coca-Cola on myos parantanut hetkeksi oloa (varmaan sokerihumala, kun sita vetaa tyhjahkoon vatsaan), vaikka siita jaakin tosi aitela jalkimaku. Lisaksi olen juonut tosi paljon vetta.
En loytanyt kuumemittaria, mutta Danielin mukaan otsani tuntui eilen tulikuumalta - olokin oli vastaava.. Muistin saaneeni maaliskuussa sen verran runsaasti paracetamolia, etta purkissa oli viela aika paljon jaljella. Aloin eilen popsia niita, ja yolla sitten hikosinkin kuumeet pihalle. Onneksi olen sairastanut ullakolla, niin ei tarvinut herattaa Danielia - oli nimittain pakko vaihtaa vaatteet ja lakanat. Tanaan onkin ollut jonkin verran parempi olo. Olen jopa jaksanut lojua nurmikolla ja hillua koneella kauemmin kuin 5min. Silti, aika kaukana normaalista.. Saan varmaan antibiootit huomenna.