
Taman paivan matikanlaksy oli vahan hankalampi. Osassa tehtavia kysyttiin puuttuvaa numeroa, mallia "__ + 42 = 67", tai "__ - 25 = 48". Selittaminen olisi ollut huomattavasti helpompaa, jos H:lla olisi isompi sanavarasto, mutta nyt oltiin aluksi selvasti tilanteessa, ettei han ymmartanyt mita tarkoitin, kun selvitin miten tuollaiset tehtavat lasketaan. Paatin sitten havainnollistaa helpommilla numeroilla paperilla, ja niiden avulla han lopulta kasitti idean. Tein viela hanelle kirjaan yhden samaa kaavaa noudattavan lisatehtavan, ja han laski sen oikein ilman apua. Toivottavasti muistaa sen viela huomenna koulussakin. Han myos naytti miten heille oli opetettu laskemista Sri Lankassa, enka ollut ennen tormannyt niin havainnolliseen systeemiin - siina siis piirrettiin laskettavia numeroita paallekkain, ja sitten vaan laskettiin piirroksista paljonko tuli summaksi. Olivat kuulemma laskeneet yhteen hyvin suuria numeroita silla metodilla, ja H naytti paperilla esimerkkia ihan sujuvasti! Huomattavasti helpommat laskut vievat hanelta paljon enemman aikaa, kun han laskee niita ns. takalaisittain, eli samalla metodilla kuin muistelen itse lapsena oppineeni peruslaskuja (siis numerot paperilla paallekkain, jne..).
Toisille oppilaille oli annettu englanninlaksy, joka oli opettajan mielesta liian vaikea H:lle (en ehtinyt katsoa, millainen se olisi ollut), eli han sai sen sijaan tehda kirjasta aiemman tehtavan ja kertoa joulupaivasta! Tehtavaan oli annettu malliksi jouluaiheisia sanoja, mutta niista ei oikein ollut iloa H:lle, joka tietysti viettaa perheineen joulua sri lankalaisittain. Han sitten kirjoitti, etta joulupaiva on myos hanen aitinsa syntymapaiva, joten heilla oli kakkua, ja kavivat jouluna myos kirkossa.

H oli onnistunut kadottamaan paivakirjavihkonsa, mutta sen sijaan teimme valmiiksi hanen aloittamansa kortin hanen opettajalleen (kuva ylla - nimet peitetty). Han oli tehnyt sen jo melkein valmiiksi ihan tavalliselle paperille, eli en ehtinyt antamaan kunnon korttimateriaaleja, mutta kun lupasin hankkia huomiseksi sopivan kirjekuoren, voisin samalla etsia materiaalikasseistani jotain sinista kartonkia, jos han haluaisi vaikka liimata piirroksensa tukevammalle taustalle.
Saatoin H:n R:lle, jossa R oli saanut vihdoinkin sen ensikommuuniomekon valmiiksi. Se on tosi kaunis! H sovitti sita arkikuteiden paalle ja onnistui saamaan yhteen koristeeseen jo suklaatahrankin (onneksi hyvin huomaamattoman..). Kipaisin hakemassa R:lle tomaatteja ja tulin sitten kotiin. Lotto-aiheesta kirjoitankin erikseen..
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.