Katsoin neljä tai viisi Miss Marple -elokuvaa (Joan Hickson oli Miss Marple - suosikki-Marpleni), ja muutaman New Tricks -jakson. Koko päivä meni odotellessa D:n keskimmäistä veljentytärtä, joka oli kuulemma tulossa käymään. Ei ollut kuitenkaan maininnut mitään aikaa, eikä lopulta tullut ollenkaan.

Tarkoitus oli tehdä pizza, mutta sain uudenvuodenaattona sri lankalaisilta ystäviltäni niin paljon ruokaa mukaani, että ei tarvinut kokata seuraavanakaan päivänä! =D Tuo riisi on ihanaa - siinä on "ihan kaikkea" seassa..

Kuolasin ennen joulua Tescon suloista ompelutarvikerasiaa, ja sain sellaisen lahjaksi Maarialta! =D Olin itse ostanut LIDListä ompelutarvikkeita, missä oli mm. ompelukoneen neuloja, joten täytin rasiaa toisen setin tarvikkeilla. Ihan kaikki ei mahtunut. (Nimim. jännittävä elämä..)

Thatsit-raukka joutuu huomenna 2-3 viikoksi "sairaalaan". Takajalkojen haavat eivät ota parantuakseen kotihoidossa, kun Thatsit liikkuu liikaa, jne., joten keskusteltiin eläinlekurin kanssa, ja hän katsoi klinikkahoidon parhaaksi vaihtoehdoksi. Thatsit joutuu lepäämään, kun siellä ei ole muutakaan tekemistä, ja ammattilaiset vaihtavat jalkojen siteet joka päivä. (Vaikka minusta on tullut jo aika hyvä siteiden vaihtaja.)

Tuntuu ihan kamalalta, mutta realistisesti ainoa vaihtoehto olisi eutanasia. Sitäkin on harkittu, mutta kun Thatsit on kuitenkin muuten ihan terve ja elämästä nauttiva kissa, niin aiotaan ainakin kokeilla, josko klinikkahoidolla saataisiin ne haavat paranemaan.

Takajalkojen "hassu" asentohan ei tule paranemaan (huippukalliilla leikkauksella se saattaisi olla mahdollista, mutta Thatsit on melkein 16-vuotias, ja luonteeltaan hermostunut kissa, joten iso leikkaus toipilasaikoineen olisi julma vaihtoehto hänelle), mutta se ei sinänsä ole ongelma, kunhan saataisiin ne haavat paranemaan. Sitten voitaisiin taas palata pehmustettuihiin sukkaputkiin, ja kaikki olisi ihan hyvin.

Thatsit saa ottaa suosikkipeittonsa mukaan, niin on jotain pehmeää ja mukavaa, mikä tuoksuu kodilta. Haluaisin tietty käydä katsomassa joka päivä, mutta potilaalle on parempi vaihtoehto, jos siellä ei ravata koko ajan. Pakko kuitenkin edes kerran viikossa käydä, ettei Thatsit luule tulleensa hylätyksi =/ Onneksi eläinlekuri on kuitenkin hänelle tuttu ihminen, ettei ole IHAN vierasta kaikki.