Alla oleva kuva sijoittuu kronologisesti kahden ylla olevan kuvan valiin, mutta halusin blogittaa sen isompana..



Nama kuvat ovat aikaiselta sunnuntaiaamulta, 21/8. Olin kuvitellut, etta joskus viiden aikaan aamulla kaikki edellisen illan bilettajat olisivat jo kotiutuneet tai sammuneet johonkin, mutta ei.. Aamun rauha rikkoutui jo DART-sillan alla, kun nuo toisessa kuvassa nakyvat puolalaiset (tms.) heput kavelivat ohi. Ei heista siis ollut mitaan hairiota, mutta tykkaan nimenomaan siita etta saan yleensa siihen aikaan aamusta olla ainoa ihminen satamassa.



Olin vasta kaantynyt siita pubin kulmalta satamaan, kun havaitsin siella kauempana pari hahmoa. Lisaksi, Seafrontilta kuului jonkun kannisen naisen kirkumista ja ainakin yhden miehen kanniorinaa. Ei siis mitaan hengenhatakirkumista, mutta sellaista sairaan arsyttavaa. Ne sataman hahmot tekivat myos matkaa kohti juuri sita laituria minne olin itse menossa. Tuli vaan mieleen, etta olen yksin liikkuva nainen, jolla on (mulle) kallis kamera ja itselleni ehdottoman valttamaton puhelin. Mietin haluanko ottaa riskin, etta menetan ne, ja totesin etta pohjoislaituri ei ollut sina aamuna fiksuin kohdevalinta, joten palasin kotiin. Mulla on yleensa erittain hyva ihmistutka, ja ne pari hahmoa eivat vaikuttaneet miltaan kalastajilta tai veneilijoilta. Aamun kuvasato jai siis nain niukaksi.