Taustaa: Naapureillamme (ei tassa samassa paritalossa, vaan toisella puolella) on kissa nimelta Oscar - nykyinen Oscar on kai virallisesti ainakin kolmas Oscar, mutta minun muuttaessani tanne, menossa oli edellinen Oscar, josta tuli meillekin sen verran laheinen kissatuttu, etta omat kissamme kelpuuttivat Oscarin meidan olohuoneeseen, jossa Oscar kavikin usein nukkumassa, varsinkin sateisina tai kylmina oina - omistajansa kun jattivat hanet aina yoksi ulos.. Mutta heidan nykykissansa on taas Oscar, tosin meille Oscar 2..

Naapurissa asuvat virallisesti D, joka on arviolta kuusissakymmenissa, ja yksi hanen pojistaan, F, joka on ehka suunnilleen mun ikaiseni. F:lla on joku lieva kehityshairio tms.. En itse asiassa tieda tarkalleen mika hanen diagnoosinsa on, mutta han osaa esim. ulkoa lentoaikatauluja ja muita julkisen liikenteen aikatauluja, myos Irlannin ulkopuolelta, ja on matkustanut omin pain ainakin yhden veljensa luokse Saksaan, ja takaisin. Lisaksi han kay toissa yhdessa paikallisessa ruokakaupassa. Han voi kuitenkin olla vahan rasittava, kun hanen kanssaan juttelee, koska han saattaa toistaa samoja juttuja monta kertaa perakkain, ja jos hanta ei tunne, han saattaa joskus vaikuttaa myos vahan pelottavalta. Saattaa esim. tulla seisomaan hyvin lahelle, ja tuijottaa intensiivisesti ja vaativasti suoraan silmiin, ja on mm. nayttanyt loukkaavia sormimerkkeja ohiajaville iakkaammille naisille, joita ei edes tunne. Hanen kayttaytymisessaan on siis tavallaan elementteja autismista, Aspergerin syndroomasta, ADHD:sta, tms., mutta mikaan noista ei kuitenkaan ole kyseessa.

Joskus D matkustaa pariksi viikoksi ulkomaille, ja F jaa yksin kotiin. Me huomaamme heti, kun D on lahtenyt matkalle - Oscar 2 ilmestyy nalkaisena meidan ovellemme. En tieda, onko D edes ajatellut koko kissaa, lahtiessaan matkoille, mutta Daniel on kertonut hanelle, etta kissansa on taas ollut nalkaisena, ja olemme ruokkineet raukkaa. (Ei siis silla tarkoituksella, etta haluaisimme moisesta korvausta tms., vaan lahinna ilmoitusluontoisesti, etta jos D oli jarjestanyt kissalle jotain ruokintaa, niin se ei ole toiminut. Meilla on kuitenkin sen verran kokemusta kissoista, etta erotamme kylla oikeasti nalkaisen kissan vain herkkupaloja kerjaavasta kissasta..)

OK.. Tuossa oli siis taustaa ns. naapurisodalle..

Reilu viikko sitten, perjantaina, Daniel palasi kotiin Delganysta, jossa kavi auttamassa yhden moottoripyoralastin purkamisessa. Naapurin F roikkui ikkunasta, ja huuteli sielta, etta "mitas olet kaynyt valittamassa kissastani mun isalle? jarjestan isani hoitelemaan sinut.." (jne., enka viitsi edes kaantaa niita mielettoman loukkaavia nimityksia, mita han kaytti!) Daniel ei kiinnittanyt asiaan mitaan huomiota, ja tuli sisalle, mutta kertoi samantien mulle ja anopille, mita F oli huudellut ikkunasta.

Hetkea myohemmin, samana iltana, F tuli koputtamaan ovea - han ei koskaan kayta ovikelloa, vaan kolkutinta, ja koputtaa aina niin kovaa, etta jopa puolikuurolla anopilla hyppaa sydan kurkkuun. Daniel meni avaamaan, ja F oli jatkanut solvaamista. Olin itse ullakolla, mutta istun lahella lattian oviaukkoa, ja tahan kuuluu varsin hyvin mita etuovella puhutaan. Kuulin siis sen kovaaanisen koputuksen, ja sananvaihdon. Pyorittelin viela itsekseni silmia, ajatellen, etta F taas vaahtoaa...

No, ei sitten ajateltu koko asiaa sen kummemmin, koska F nyt joskus kay ovella, syysta tai toisesta - joskus pyytamassa, etta laittaisin uutta musiikkia hanen mp3-soittimeensa (on sittemmin oppinut laittamaan itse), ja joskus vaahtoamassa..

Mutta tovi sitten, ovikello soi, ja siella oli D. Daniel meni taas avaamaan oven, ja D alkoi meuhkata ja haukkua, etta Daniel oli muka mennyt heidan ovelleen ja solvannut F:a!!! :O (Ma kuulin taas kaiken ullakolta..) Daniel kertoi ihan normaalilla aanella mita oikeasti tapahtui, mutta D jatkoi huutamista ja kiroilua, nimitellen Danielia (en viitsi blogittaa tarkemmin) ja uhaten ottavansa yhteytta gardaan. Daniel kehotti hanta tekemaan niin.

Selvasti F on kertonut isalleen jotain ihan muuta kuin tosiasiat, mutta mua inhottaa, etta D, joka kuitenkin tuntee poikansa, santaa huutamaan ja kiroilemaan naapurille, ja uhkaamaan gardalla. Han olisi voinut tulla kysymaan ihan normaalilla aanella, onko hanen kuulemassaan jutussa peraa. Lisaksi han vaitti, etta F:lla on muka joku naapuri todistajana. Ei pida paikkaansa, koska sita F:n vaittamaa asiaa ei ole koskaan tapahtunut! Danielilla sen sijaan on kaksi todistajaa; mina ja anoppi. Me kaikki kuulimme F:n koputuksen ja solvaukset. Repikoot siita..

Melkein toivon, etta han tosiaan ottaisi yhteytta gardaan... Me harkittiin myos, etta oltaisiin itse ilmoitettu asiasta gardalle, koska meillepain tassa on oikeasti satanut solvauksia, ja tavallaan taman voisi lukea hairinnaksi, kun tullaan koputtelemaan ovelle ja solvaamaan - ensin poika, sitten isa.. Mutta ajateltiin, etta sota vaan pahenee, jos garda menee heille juttelemaan asiasta. Jatamme siis asian naapureiden kateen. Meilla on kuitenkin nyt kellonaikoja myoten kaikki yksityiskohdat paperilla, ja pitanee hommata eteiseen pieni nauhuri, jolla huomaamattomasti nauhoittaa kaikki heidan tulevat visiittinsa. Ainakin F tulee varmasti taas joskus ovelle solvaamaan, joten voisimme sitten antaa isalleen pienen aaninaytteen, etta millaista tekstia sielta F:n viattomasta suusta tuleekaan...

Lisays (23:40): Paatettiin kayda keskustelemassa asiasta gardan kanssa, ja saatiinkin ihan hyvia ohjeita heilta, joista en kuitenkaan blogita sen enempaa. Ei jatetty mitaan virallista paperia aiheesta, koska sitten heilla olisi velvollisuus tutkia, ja juttu menisi oikeuteen, ja se olisi ihan holmoa tassa vaiheessa.