Matikan tehtavana oli muutamia simppeleita yhteenlaskuja, kirjan alkupuolelta! Outoa.. Mutta kai se oli kuitenkin ihan tarkoituksella, koska sita tehtavaa ei oltu tehty aiemmin, ja nimenomaan se oli kuitenkin merkitty laksyvihkoon. (H:lla on sellainen laksyvihko, mihin on valmiiksi printattu viikko per aukeama, ja siihen kirjoitetaan joka paiva laksyt - ei siis voi esim. kotona vaittaa ettei tanaan tullut mitaan laksya, kun asian voi helposti tarkistaa vihkosta.. voi nykyajan lapsiparkoja.. hihi..)
Luetun ymmartamista oli kokonainen sivu tehtavakirjassa, ja kysymykset koskivat niita aiemmin luettuja saasivuja. Sen verran taytyy kritisoida sita kirjaa, etta tekijat eivat ole tulleet ajatelleeksi lasten kasialaa.. Lapset yleensa kirjoittavat aika isoja kirjaimia, ja jos vastaus on pitka, sille pitaisi antaa tarpeeksi tilaa. Kirjassa oli tilaa n. kolmannekselle taydellisesta vastauksesta, eli jouduimme vahan patkimaan. Vaihtoehtona on tietysti kirjoittaa vastaukset vihkoon, mutta kun kirjassa kuitenkin OLI niita viivoja, mille kirjoittaa se vastaus, niin miksei sitten vahan runsaammin tilaa.. H:n suosikkitehtavassa piti piirtaa erilaisia saailmioita. Han ei oikein tiennyt miten olisi piirtanyt hurrikaanin tai lunta, joten avustin hiukan lyijykynalla alkuun, ja han sitten rajasi ja varitti yksityiskohtaisemmin. Halusi piirtaa lumiukon =)
Luetun ymmartamisessa meni sen verran aikaa, ettemme ehtineet lukea H:n kirjastosta lainaamia kirjoja - han kun tuli tanaan taas normaalia myohemmin. Han kuitenkin itse ehdotti, etta tulisi huomennakin meille, vaikka ei yleensa tule perjantaisin, kun eivat saa viikonlopuiksi laksyja. (Daniel oli muuten tuosta kateellinen! Kommentoi etta: "Pah! Me saatiin aikoinaan tuplasti laksyja viikonlopuksi!")
H pyysi myos, etta menisin kaymaan hanen kanssaan kirjastossa, kun han halusi lainata saaaiheisia kirjoja, mutta ei tiennyt miten kysya kirjastotadilta =D Niinpa mentiin sitten kirjaston kautta. H:lla oli fillari mukanaan, mutta ei lukon avainta, eli emme voineet jattaa pyoraa kirjaston eteen ilman valvontaa. Han jai siis ensin vahtimaan pyoraansa, kun mina kavin kirjastotadin kanssa etsimassa lasten saakirjoja. Valitettavasti valikoimassa ei ollut mitaan varsinaisesti saaaiheista, mutta pari kivaa ilmastoaiheista kirjaa loytyi, ja lisaksi todella kiva lasten tiedekirja, missa selvitetaan helppolukuisesti vaikka mita! Jatin pinkan tiskille ja sanoin lahettavani lukijan itsensa lainaamaan ne omalla kortillaan, silla aikaa kun mina vahtisin hanen pyoraansa. Niin tehtiin, ja pian H palasikin kirjapinkkansa kanssa, jonka sulloimme sitten hanen reppuunsa. Sitten han lahti kotiinsa ja mina tulin kaupan kautta kotiin.