Kun yleensä vegetoin lähinnä tietsikan ääressä, niin tällainen 7am-6pm duunipäivä ottaa todella koville, varsinkin kun eka tunti ja lounastunnista n. 40 minuuttia olivat AINOAT hetket kun pääsi istahtamaan, ja loput meni lähinnä seisoessa/kävellessä kapealla kujalla, jossa oli varjoista ja tuulista = KYLMÄ! Lyhytelokuvan nimi on Janey Mary, eikä ole aavistustakaan koska se ilmestyy ja missä. Vaikka ennalta oli ilmoitettu, että paikalla on meikkaajat, kampaajat ja puvustajat (kuten kyllä olikin), niin osalla meistä sattui olemaan sopivaa mustaa yllä, niin että filmattiin omissa vaatteissa. Mun tukka laitettiin 'köyhäletille' ja meikkaus oli mallia omat meikit pois ja valmis! (Kivaa, elokuvaurani alkaa perunan näköisenä - tosin ei 40-luvun köyhä irlantilainen voisikaan oikein olla kovin meikattu..) Koska olimme ekana puvustettuja, niin pääsimme ekana filmaamaankin. Kävelimme kirkon portista sisään, jonottamaan ilmaista leipää.. Itse asiassa koko päivä meni leipäjonon merkeissä, ja meistä ehkä n. viidesosa alkuperäisestä extra-porukasta oli mukana jokaikisessä kohtauksessa, tosin osa extroja väsähti ja LÄHTI lounastauon aikana :O Hirmu kivaa, kun meidän muiden piti sitten filmata lisää kuvakulmia, että saatiin vaikutelma isommasta porukasta (joka siis oli aluksi oikeasti paikalla). Ja kun lisäksi satuttiin olemaan viimeiset leipäpöydän luo ehtineet, niin me oltiin sitten mukana myös päivän vikassa kohtauksessa, missä kävelemme hitaasti poispäin, samalla kun pappi nostaa ihmisjoukon tallaaman lapsen (Janey) maasta. Mä olen siinä ekana reagoimassa tilanteeseen, ja toivon, että käyttävät sitä ekana filmattua versiota, koska ainakin mulla oli aidompi reaktio (muuten fantastinen lapsinäyttelijä avasi myös toisessa otoksessa silmänsä, eli jos se näkyy kamerassa, niin eka otos voittaa..). Huomasin, etten oikeastaan missään vaiheessa stressannut itse filmaamista, vaan pikemminkin sitä ehtisinkö paikalle ajoissa (ehdin 15min. ennen annettua aikaa) ja jaksaisinko olla tolpillani niin kauan.. Seisominen oli tosiaan rankkaa, varsinkin kun oltiin koko ajan ulkona (paitsi aamiainen ja lounas, läheisessä seurakuntasalissa) ja kylmä puudutti jalat. Kaikilla oli ihan yhtä rankkaa, mutta kukaan ei kuitenkaan valittanut! Henki pysyi loppuun asti korkealla ja muiden extrojen kanssa oli heti aika vahva side. Otin kuviakin, mutta pitää hankkia datakaapeli, että saan ne isommat versiot koneelle - puhelimen multimediaviesti pienentää kuvat 640x480 kokoon, jonka laatu on surkeahko, mutta pienensin muutamia kuitenkin blogikokoon. Alla yksi, jossa olen toinen vasemmalta:
070308_004s.jpg
Postitan Stello Blogin puolelle muutaman lisäkuvan.. (Ai joo, yksi varsinaisista näyttelijöistä oli tuttu naama Harbour Barista, siis paikallispubistamme. Sattui myös kotimatkalle samaan DARTiin.)